Tokokärpäsen puraisema

Viikko on aloitettu tokoilun merkeissä ja huomaan olevani pitkästä aikaa innostunut tästä lajista! Suurin kiitos kuuluu Nesille, pikkuperron kanssa on hauska treenata :).

Maanantaina oli ensimmäinen kerta Tamskin pentutokoa Piia Karisen ja Riitta Kivimäen vetämänä. Treenien aluksi käytiin lyhyt esittelykierros ja hieman yleisiä asioita treenienkulusta yms. minkä jälkeen siirryttiin ensimmäiseen asiaan treenilistalla: koirien hakemiseen autosta/häkistä, koiran kuljettamiseen autolta halliin ja häkissä hiljaa odotteluun. Pohjustuksena tähän oli, että jatkossakin onnistuneet treenit ja kisasuoritukset lähtevät siitä miten koira osaa käyttäytyä treeni-/kisakentän ulkopuolella. Häkistä ei rynnitä, hallille ei kiskota ja häkissä ei huudeta, vaan koira opetetaan alusta asti hallitsemaan virettään myös kentän ulkopuolella. Tässä vaiheessa on pakko myöntää, että Nesi ei osaa odottaa lupaa autosta/häkistä poistumiseen... Hups! Eli ainakin meille tämä harjoitus tuli tarpeeseen :D. Käytännössä harjoitus toteutettiin siten, että häkin ovi avattiin ja jos koira yritti tulla ulos ilman lupaa, niin ovi laitettiin takaisin kiinni. Koira ikään kuin pakotettiin luopumaan pyrkimyksestä päästä ulos häkistä ja laitettiin miettimään, millä toiminnolla häkin ovi avautuu uudelleen (=istumalla paikallaan häkissä) ja mitä vaatii että pääsee häkistä ulos (=paikallaan odottamisen ja vapautuskäskyn). Kun koira alkoi tämän hoksaamaan ja malttoi pysyä paikallaan oven ollessa auki, palkattiin suorituksesta namilla, minkä jälkeen häkin ovi laitettiin uudestaan kiinni eli ikään kuin "nollattiin" tilanne. Tätä toistettiin muutama kerta, kunnes koiralle annettiin lupa tulla häkistä ulos. Nesi oli tässä harjoituksessa aika sitkeä, sain useamman kerran laittaa häkinoven takaisin kiinni ennen kuin sen peppu alkoi pysyä paikallaan. Se ei varsinaisesti yrittänyt rynniä, siltä ei vain oltu koskaan vastaavaa vaadittu, ei ainakaan yhtä selkeästi.

Tämän jälkeen koiran kanssa kuljettiin pihan poikki hallille, tarkoituksena että koira kulkisi mahdollisimman rennosti ja vetämättä. Sujui meiltä ihan ok hyvin, pientä remmin kiristymistä, mutta nopeasti hoksasi että pitää kulkea vierellä ja katsekontaktiakin tarjosi oma-aloitteisesti. Hallilla käytiin yksi kerrallaan tutustumassa kenttään siten että koira kulki vierellä remmissä ja käveltiin pari kertaa ristiin rastiin kentän poikki. Seuraavaksi koirat laitettiin häkkeihin odottamaan, palkattiin jos olivat hiljaa ja huomautettiin jos alkoivat enempi mekkaloimaan. Nesi käyttäytyi melko hyvin, halliin se tutustui reippaasti eikä se reagoinut mitenkään poikkeavasti hallin ääniin, ihmisiin tai koiriin. Vilske tuolla on nimittäin melkoinen, kun kenttiä on samassa tilassa viisi ja ovia halliin vain kaksi. Häkissä Nesi jonkin aikaa vinkui, mutta lopulta hiljeni kun en kiinnittänyt siihen huomiota.

Ennen treenien päättymistä jokainen kävi vielä yksi kerrallaan kentällä leikkimässä kouluttajien valvovan silmänalla, tarkoituksena lähinnä katsoa miten kukakin koira leikkii ja tästä sai myös palautetta sekä vinkkejä jatkoa ajatellen. Nesi oli oma reipas itsensä ja leikki täysillä niin kuin aina, puuha jota se rakastaa yli kaiken :D. Leluiksi valkkasin kaksi tavallista narulelua, joilla tehtiin perusvetoleikkiä, lelunvaihtoa ja kouluttajien pyynnöstä kuolleelle palkalle lähetystä. Nesi luopui lelusta melko hyvin, lelunvaihdot oli ok jos paria kunniakierrosta ei lasketa ja kuolleelle palkalle se juoksi hienosti. Kouluttajat kuvailivat Nesin leikkimistä raivoisaksi, mutta olivat ilmeisesti tyytyväisiä siihen miten hyvin Nesi malttoi kuitenkin lelusta luopua ja odottaa lähetystä kuolleelle palkalle. Kokonaisuudessaan näytti kuulemma hyvältä eikä huomautettavaa ollut :). 

Läksyksi seuraavalle kerralle tuli käsitargetin opettaminen eli koira olisi tarkoitus opettaa koskettamaan kuonolla kämmentä. Tämän treenaaminen aloitettiin tänään, vähän on hakusessa mutta ehkä se tästä!

Tiistai-ilta kului jälleen Levekillä. Nesi treenasi jatkoryhmässä muitten koirien ja ihmisten ohituksia, seuraamista, paikallaoloa, liikkeestä seisomista ja maahanmenoa. Seuraamista tehtiin pidempiä pätkiä imuttamalla ja parin askeleen pätkiä sivulla kontaktissa. Nesi alkaa selkeästi hahmottamaan molempia osa-alueita, se hakeutuu jo aika usein itsenäisesti vasemmalle sivulle ja katsekontaktia tarjoaa lähes jatkuvasti. Varsinaiseen seuraamiseen on kuitenkin vielä pitkästi matkaa, mutta alku näyttää lupaavalta :). Paikkamakuu ei meiltä vielä suju, jostain syystä Nesillä on ollut nyt ongelmia maahanmenossa ja erityisesti siellä pysymisessä, joten naksuttelin näitä sille myöhemmin sivummalla. Hyvin alkoi hoksaamaan! Istuminen sen sijaan sujui kivasti muutaman metrin matkalta kun vain kävi riittävän usein palkkaamassa. Liikkeestä seisomista tehtiin tötsän ympäri kiertämällä eli ensi seuruutettiin (imutettiin) tötsän ympäri ja sen jälkeen nami kuonon eteen ja "odota" -> koira pysähtyy. En ollut vielä ehtinyt miettiä miten Nesille tämän aion oikeasti opettaa, mutta ainakin tuo yksinkertainen konsti (jolla Sennakin on opetettu) toimi ihan kivasti, Nesi pysähtyi joka kerta ja kesti vaikka otin pari askelta eteen päin. Tästä sitten palkkailin muutaman kerran, eikä yksikään tassu hievahtanut :). Se on niin ihanan keskittynyt ja jotenkin jämpti tyyppi! Liikkeestä maahanmeno jätettiin sattuneesta syystä väliin ja lopetettiin meidän treenit tähän, tuli ihan tarpeeksi paljon treeniä pikkuperrolle!

Sennan kanssa käytiin vielä kilparyhmässä treenailemassa, ensin häiriöseuraamista, ihmisten ja koirien ohituksia, tervehtimistä jne. Tosi jees!! Ei mummokoira haahuillut yhtään vaan oikein tosissaan teki hommia! Kesken sikinsokin-ryhmäseuraamisen huudettiin "liike seis" ja niiltä sijoilta paikkamakuu sekä heti perään istuminen. Kaikki vaihdot tehtiin vuorotellen. Hieman oli Sennalla levottoman näköinen ilme, selkeesti hukkasi mut ihmisten ja koirien joukkoon ja yritti etsiä. Pysyi kuitenkin ja kaiken kaikkiaan tuntui hyödylliseltä ja hauskalta harjoitukselta! Samalla idealla tehtiin vielä myöhemmin jääviä, eli seuruutettiin koiria ryhmässä pienellä alueella ja käskystä jätettiin istumaan/seisomaan/maahan vaikka koirat olisivat olleet miten lähellä toisiaan. Meni kokonaisuudessaan yllättävänkin kivasti, koirat kestivät superhyvin! Lisäksi tehtiin kouluttajan kanssa kertaalleen tunnari, Senna maistoi väärää mutta toi oman. Itestään tehtiin myös kaukoja pitkältä matkalta ja muistuteltiin luoksetulon stoppeja mieleen. Pätevä mummokoira jaksoi tosi hienosti treenata, eipä lähtenyt kertaakaan haahuilemaan tai nuuskimaan omiaan vaikka setti oli pitkä. On sen kanssa vaan kiva treenata!

Lopuksi käytiin vielä lenkillä, oli pimeää! Voisi ehkä alkaa harkita otsalampun hankintaa ja Nesi tarttisi oman valopannan.

Pinkki-Nesi ja Keltainen-Sumppu :D