Ollaanko tämä kesä näin?

Aika kiitää. Aika kiitää ihan liian nopeasti. Keväällä mietin, että Nesin tulon myötä voisi alkaa päivittää blogiakin ahkerammin, jotta kaikki pentuajan touhut säilyisivät varmasti muistissa. Tänään kuitenkin tajusin, että mun pienestä koiravauvasta on kasvanut jo "iso" koiralapsi. Lainausmerkeissä iso, koska oikeasti siitä tuskin kovin isoa koskaan kasvaa. Nesi on saanut mm. lisänimet "kääpiö", "hyttynen" ja "kirppu". Omasta mielestään pentu on ISO koira. Sille on jo hankittu isojen koirien panta (pentupannasta joku puri lukon rikki), se on ollut nyt kolme viikkoa sisäsiisti (!!) ja muutenkin sen tekemisissä alkaa olla jo jotakin tolkkua. Viikon päästä Nesi täyttää jo 5 kk! Strategiset mitat tällä hetkellä (= 20 viikkoisena) on n. 6,5-7 kg ja 35 cm. Eli ei sen pitäisi ainakaan miniksi jäädä ;). Turkin ajelin ensimmäisen kerran toukokuun puolessa välissä Nesin ollessa noin 13 viikkoa. Nyt sekin on jo kasvanut ja pitäisi päättää ilmoittaako loppukesästä pentunäyttelyyn vai vetääkö kohta uudestaan lyhyeksi.

Viimeisen 1,5 kk aikana ei ole tapahtunut mitään suurta ja ihmeellistä, aika perusarkea ollaan elelty. Arkipäivät menee töissä ja illat lenkkeillessä, treenatessa tai pentutreffeillä. Treenit on ollut pitkälti aksapainoitteisia (yllätysyllätys) vaikka oikeasti tokoilu tekisi hyvää koko laumalle, erityisesti Sumille ja Nesille. Tokon SM-kisoistakin käytiin kesäkuun alussa hakemassa motivaatiota ja uusia treenitarvikkeita (ruutumerkit ja -nauha), mutta seuraavaksi pitäisi tassutella sinne kentälle asti! Kisaturistina mulla oli mukana Nesi sekä siskonsa Elma, pennut saivat katsella ja ihmetellä ihmis- ja koiravilinää, ja aika monet tuli pentuja moikkaamaan :). Samaisena päivänä kävimme myös ensimmäistä kertaa Koirakahvila Vainussa, jossa pennut saivat omat luun muotoiset keksit ja syömisen jälkeen olikin hyvä käydä kahvilan sohvalle nukkumaan, oli rankka päivä pienillä! 

Touko-kesäkuussa tuli muutenkin vietettyä pitkästä aikaa viikonloppuja Tampereella. Toukokuun lopulla oli myös Sennan Wildfinn-tapaaminen Ruovedellä ja myös juhannus oltiin Tampereella. Yhtenä viikonloppuna kävimme myös Nesin kanssa PiVesien eli Pirkanmaan Vesikoirien tapaamisessa. Uimisen makuun päästiin myös Tampere-viikonloppujen aikana, Sumi kastoi talviturkkinsa jo toukokuun puolella, me muut juhannuksena. Oli kylmää!! Nesin kanssa käytiin jo toukokuussa ihmettelemässä järven rannalla ja vähän se innostui kepin perässä kahlailemaan jo silloin, mutta juhannusviikonloppuna se innostui hakemaan lelua kauempaakin järvestä ja ui ensimmäisen kerran kunnolla! Hieno pentu ja alusta asti hyvä uintitekniikka :). Sennakin kävi uimassa, karkasi suoraan kohti ulappaa kunnes jossain vaiheessa suvaitsi palata takaisin rantaan ;). Ei tullut kutinaoireita, onneksi. Ne kun ovat olleet Sennan vitsauksena parin viime kesän ajan ja uiminen luonnonvesissä on jäänyt tästä syystä vähemmälle.

 

Agilitya ollaan tosiaan treenattu, mutta ei mitenkään hullun aktiivisesti. Normaali tahti on ollut 1-2 viikossa, kerran ohjatut ja kerran omatoimi. Olen tykännyt meidän tämän kesän treeniryhmästä kovasti, harmi vain ettei toukokuussa päästy ihan kaikille kerroille ja pari kertaa on jouduttu perumaan sääolosuhteiden takia. Sumi on ollut pääasiassa tosi kiva treenikaveri ja tehnyt hienosti hommia! Muutama viikko sitten tehtiin takaaleikkaustreeniä, SM-viikonlopun jälkeen medien yksilöhypäriä (nollana puoleen väliin, lopussa pari kinkkisempää kohtaa, mutta aika jees silti!) ja tällä viikolla keskityttiin yksittäisiin osa-alueisiin: valsseja & tiukkoja käännöksiä erikoisesteillä (pituus, okseri, muuri), puomi-putki -erottelua ja keppi-putki -erottelua. Meni aika kivasti! Putki-puomi -erottelussa sai aika voimakkaasti tyrkätä putkeen, mutta puomin suorittaa hienosti pelkällä kiipeekiipee -käskyllä, hyvä! Kepeille haki myös hienosti vähän haastavammista kulmista, ei mennyt kertaakaan ohi eikä myöskään avokulmasta läpi, vaan kääntyi hienosti! Meillä oli siis putki hämäyksenä ihan keppien takana, suu suoraan näkyvissä ykkösväliin, mutta Sumi ei edes yrittänyt putkeen, superhyvä :). Omatoimitreeneissä ollaa keskitytty peruskontakti- ja keppitreeniin sekä irtoamisiin. 

Nesikin on pikkuhiljaa lekin ohessa aloitellut aksaamista. Asenne sillä on jo nyt täyskymppi, en käsitä miten se voikin olla niin liekeissä jo parin treenikerran jälkeen! Pentu tietää täsmälleen mitä kentälle on tullut tekemään, keskittyy tosi hienosti ja tekee hommia täysillä. Nyt ollaan tehty lähinnä putkea, parin esteen läpijuoksua ja siivekkeen kiertoja. Nyt vain pitäisi alkaa etenemään suunnitelmallisemmin, erityisesti palkkausta pitäisi pohtia sillä Nesi odottaa nyt saavansa palkan (lelun) multa kädestä ja on siten aika kiinni, vaikka haluaisin että se oppisi alusta asti irtoamaan. Kuollut palkka ei toistaiseksi kiinnosta, mutta pitää alkaa voimakkaammin hetsaamaan ja tehdä siitä kiinnostavampi. Lisäksi appari + heittopalkka vois olla aika jees. Mutta liikaa en jaksa vielä näistä stressata, meillä ei ole kiire :). 

Pari viimeistä viikonloppua on vietetty Helsingissä. Viime lauantaina kokousteltiin Lohjalla, jossa mulla oli mukana vain Nesi. Pentu sai leikkiä koko illan kolmisen viikkoa nuoremman lagottotyttö Demin ja 9 kk ikäisen lagottotyttö Tinken kanssa. Omatoimiset pennut puuhastelivat keskenään ulkona, kun me kokousteltiin sisällä... Välillä käytiin vain katsomassa, ettei mitään kiellettyä ollut meneillään. Yleensä siellä painittiin, kisattiin luusta ja juostiin pitkin pihaa. Jossain vaiheessa iltaa koko porukka tassutteli peräkanaa sisälle keittiöön, naamat ja tassut mudassa tottakai! Ja sitten hetkeksi keittiön pöydän alle nukkumaan kunnes taas oli aika herättää kaverit ja suunnata uudestaan ulos ;). Sunnuntaina suunnattiin hiukan extempore Sennan ja Nesin kanssa Citylagottojen tapaamiseen Siltamäkeen. Senna tapansa mukaan hengasi pitkälti itestään (ja söi ruohoa, mur), Nesi riehui ja juoksenteli sekä keräsi pentumaiseen tapaan runsaasti huomiota. Kaikki olettivat sen olevan lagotto ja saatoin hieman kyllästyä korjaamaan "tää on itseasiassa perro..." :D.

Tänä viikonloppuna ohjelmaa on ollut enempi, eilen suunnattiin heti töitten jälkeen Toppelundin koirarannalle viilentymään helteiden paahtaessa. Sennan ilme sen juostessa rantaveteen oli niiin onnellinen etten hetkeen ole sitä niin onnellisena nähnyt, ai että se rakastaa uimista! Se polskisi, lilluttelisi ja jahtaisi vesikuplia vaikka kuinka kauan. Nytkin kävi vain pari kertaa rannassa ja suostui lähtemään pois lähinnä siksi että alkoi tulla kylmä, joskaan en usko sen paljoa Sennaa haitanneen. Toppelundin ranta on tosi matala, joten koirat saivat mennä aika pitkälle kunnes jalat eivät enää yltäneet pohjaan ja näin ollen itsekin pystyi kahlaamaan melko kauas rannasta. Sumi ja Nesi tulivat hienosti mukana ja uivat myös, mutta kävivät välillä rannassa josta taas hetken päästä kutsuin ne uimaan. Muita koiria rannalla oli paljon ja meno & vilske melkoista. Meitä ei kuitenkaan haitannut, kun meressä riitti tilaa ja rannassa oltiin niin vähän. Sumi kesti koirapaljouden superhyvin, en tiedä onko Nesin tulo pidentänyt sen pinnaa vai oliko sen huomio niin hyvin kaikessa muussa ettei vieraat koirat herättäneet ahdistusta. Voisi hyvinkin ottaa joskus uusiksi! Tämän jälkeen suunnattiin vielä Ojankoon treenaamaan ja kun lopulta päästiin puoli kympin jälkeen kotiin oltiin kaikki lähes valmiita kömpimään yöunille. Rankka ilta!

Tänään puolestaan tehtiin Nesin kanssa retki Suomenlinnaan, seurana Pauliina & Nova. Nesi oli tapansa mukaan koko reissun ajan tosi reipas ja osasi käyttäytyä superhienosti. Keskustassa oli tosi paljon porukkaa ja vähän sai pieni pentu väistellä väenpaljoudessa jottei jäisi jalkoihin, mutta hyvin selvittiin Kauppatorille. Lautta Suomenlinnaan oli juuri lähdössä ja täpötäysi, mutta jotenkin saatiin itsemme ja koirat sullottua kannelle. Nesi on niin rauhallinen ja välinpitämätön, ettei edes vieressä istunutta nuorta poikaa tuntunut haittaavan vaikka yksi pieni vesikoira istui melkein kyljessä kiinni ;). Suomenlinnassa käytiin tietty ostamassa pehmikset (jostain syystä Nesi tietää jo saavansa tötteröosan, ai miten niin hemmoteltu...), tassuteltiin ympäriinsä, tutkittiin pimeitä käytäviä (ei aiheuttanut ihmetystä) ja käytiin kallioilla istumassa & kuvailemassa. Japanilaisturistit ja muutamat ohikulkijat laukaisivat koirissa hetkellisesti jonkin vahtimisvietin ja ensimmäistä kertaa Nesi ei meinannut jättää pöhisemistä yhteen kertaan vaan jäi kyttäämään. Murr. Nesi ei nimittäin ole juurikaan vahtihaukkunut tai pöhissyt, yleensä se reagoi uusiin asioihin pohtimalla hetken ja lähestyy sitten häntä heiluen ja vähän mielistellen. Kyllä se nytkin rauhoittui ja oli ihan ok, mutta silti saa olla tarkkana jatkossa. Paluumatka sujui väsyneissä merkeissä ja taitaa pentu vedellä loppuillan sikeitä :).

Siinäpä kaikki mitä mieleen juolahti, romaanihan tästä tuli mutta olkoot :D. 

Blogin päivittyessä harvakseltaan mainittakoon vielä että meidät löytää myös instagramista nimimerkillä @anyidannu. Sinne päivittyy tosin muitakin kuin koirajuttuja, mutta koska koirat on sen verran iso osa elämää niin on ne sitä myös instagramissa ;). 

 

Lumileikkejä

Jesjes, toissayönä oli satanut lunta!! Sennalle oli pakko väkisin vääntää pari lumipallon tapaista pakkaslumesta, johan alkoi häntä taas pyörimään propellina! Sumi taas keskittyy pallojahtia mieluummin piehtarointiin ja lumen tonkimiseen :D. Menossa mukana Syke.

 

 

Lagottoklubin kesäpäivät 2012

Viime viikon perjantaina huristeltiin Sennan kanssa viikonlopun viettoon Suomen Lagottoklubin kesäpäiville Kvarnuddeniin, merenrannalle Pernajaan. Perjantain ohjelmassa ei varsinaisesti ollut muuta kuin majoittuminen sekä grillaamista ja yhdessäoloa, joista Sennan kesäpäivien jokavuotinen kohokohta on ehdottomasti tuo grillaaminen. Ja tietysti uiminen! Senna otti selvästi ilon irti kesäpäiville pääsystä, se innostui riehumaan pihanurmella ihan kunnolla, leikki ja juoksi 8 kk:n ikäisen Nalle -lagoton kanssa ja liehitteli komeaa Lenniä ;). 

Lauantaiaamu alkoi Sennan osalta aamu-uinnilla, Agirodusta ostettu vesifrisbee osoittautui vallanmainioksi vesileluksi ja jopa minä huonona heittäjänä sain frisbeen lentämään varsin kauaksi! Rannasta palattuamme paikalle olikin saapunut runsaasti lisää lagottoväkeä ja klubin puheenjohtajan toivotettua kaikki tervetulleeksi pidettiin pieni esittelykierros. Muuten lauantaipäivään sisältyi mm. koirien trimmaamista, näyttelykoulutusta, leikkimielinen kesäpäiväshow, hajutunnistusesittely (onnistuin jotenkin jättämään tämän välistä! oli kuulemma ollut näyttävä esitys...), luontopolkukilpailu sekä tietenkin uimista, grillaamista, kuulumisten vaihtamista ja uusiin ihmisiin & koiriin tutustumista. 

Me Sennan kanssa keskityttiin enempi noihin jälkimmäisiin juttuihin ja lähinnä vain oltiin. Tai oikeastaan minä lusmuilin, Sennalla riitti puuhaa kun se osallistui 12-vuotiaan Sallan kanssa näyttelykoulutukseen sekä klubishowhun :). Sallan perhe omistaa Sennan sukulaispoika Elmon (Wildfinn Bianco), mutta Sallan isosiskon esittäessä Elmoa annoin Sallan lainata Sennaa. Vähän jännitin, miten Senna mahtaa käyttäytyä (lähinnä että miten ronskisti se syö namit kädestä ja hyppii vasten), mutta Salla osasi käsitellä Sennaa hienosti ja parin yhteistyö ei olisi voinut juuri paremmin sujua. Oli mukava katsella vierestä, kun molemmilla oli selvästi hauskaa :). Klubishown jälkeen käytiin kiertämässä luontopolku, joka koostui yhdeksästä lagottoaiheisesta tietokilpailukysymyksestä, lagottoaiheisen runon kirjoittamisesta sekä lagoton askartelemisesta vapaavalintaisista tarvikkeista. Askartelu taisi tosin olla etupäässä lapsia varten, mutta itsekin innostuin väsäämään lagoton Elmon karvoista :D. Lopputulos oli kuitenkin jokseenkin huteraa sorttia eikä jalat meinanneet pysyä paikoillaan... Hups! Illalla saunottiin, uitiin ja grillattiin (ja Senna yritti käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen varastaakseen ruokaa..!!).

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä ehdittiin vielä touhuta kaikenlaista. Heti aamupalan jälkeen vuorossa oli leikkimielinen temppurata -kilpailu, jossa koiran piti osata odottaa, tulla luokse, mennä putkeen, pujotella tötsiä, mennä renkaan läpi, omistajan kuljettaa lusikalla kananmunaa suussa sekä koiran syödä nami (muilla oli nakki, Sennalla pala hevospihviä) vesivadista. Moni koirista suoritti itse temppuradan hienosti, mutta viimeisenä ollut naminsyönti vesivadista koitui monelle ongelmaksi, mikä taas oli selvästi meidän vahvuus sillä Senna ei jäänyt empimään vaan sukelsi namin vedestä lähes välittömästi. Yllättäen voitettiinkin kilpailu useammalla sekunnilla, kiitos Sennan ahneuden ;). 

Temppuradan jälkeen käytiin vielä kokeilemassa koirien jumppapalloa, rally-tokoa sekä flyballia. Jumppapalloa Senna aluksi hieman ihmetteli eikä meinannut millään päästä pallon päälle vaan hyppäsi aina ohi, mutta lopulta se onnistui ja pääsi tasapainoilemaan pallolla. Tehtiin istu-maahan-seiso -harjoitusta, mikä sujuikin varsin kivasti. Seuraavaksi haahuiltiin rally-tokokentälle ja päädyttiin kokeilemaan molempia kahdesta valmiiksi tehdystä radasta. Sennalle homma oli varsin helppoa, ainoastaan sivulta eteentulo oli sille uusi juttu. Enempi vaikeuksia oli mulla, kun en meinannut millään sisäistää kaikkien kylttien suoritusohjeita tai oikeaa paikkaa suorittaa liikkeitä. Lopuksi kokeiltiin vielä flyball -telinettä, jolla saatiin tehtyä muutama oikeaoppinen tassukosketus, joista Senna sai pallon palkaksi.

Kokonaisuudessaan hyvin toiminnalliset kesäpäivät ja oli taas kiva pitkästä aikaa viettää aikaa lagottoporukassa :). Senna herätti jonkin verran ihmetystä nuorekkaan ja hoikan olemuksensa vuoksi, eipä meinanneet ihmiset uskoa sen olevan jo kahdeksanvuotias! Kun sen ikää kyseltiin ja annoin vastaukseksi "kahdeksan" niin lähes aina taisi reaktio olla "ai kahdeksan kuukautta?" ja joku jopa totesi, että "sehän on sitten vasta ihan pentu!" :D. Mutta parempi näin päin ;).

Agirotu 2012

Tänä vuonna Agirotu järjestettiin Kuopiossa 29.6-1.7 ja me kisattiin Sumin kanssa yhteensä kolme virallista starttia sekä osallistuttiin joukkuekisaan lagottojen medijoukkueessa. Tulossaldo ei ollut mitenkään kehuttava, perjantain radalta 10 ja molemmilta lauantain radoilta hyl. Osaamisesta ei jäänyt kiinni (ei ainakaan omasta mielestäni), radat olivat varsin helppoja ja suoria, mikä taas toisaalta tuotti meille hankaluuksia. Lisäksi Sumi otti ihan ihmeellisiä kieltoja, lähti nuuskimaan kesken kaiken eikä sen vire ollut muutenkaan ihan kohdillaan, jotenkin tosi flegmaattista meininkiä eikä se kerännyt radanlaidallakaan sellaisia kierroksia kuin yleensä ennen startteja :(. Vasta sunnuntain joukkuerata alkoi olemaan sellaista normaalia Sumia. Itse ratakin oli paljon kivempi (suunnilleen kakosluokan tasoa), tuntui että pääsi oikeasti ohjaamaan ja tekemään meidän tasoista suoritusta. Ja ilmeisesti kaatosade sopii meille kisasääksi paljon paremmin kuin kuumuus ja auringonpaiste ;). Tuloksena joukkueradalta 5 (puomilta) ja ihan hyvä aika. Joukkueemme kokonaistulos taisi olla 23/29. 

Matkaseuraksi Kuopioon saatiin Hellu & Syke :). Yövyttiin Kuopion keskustassa Sokos Hotel Puijonsarvessa, joka ei sijaintinsa puolesta olisi voinut olla parempi. Viereisessä puistossa oli hyvä tehdä lyhyet aamulenkit, torille (tai sille mitä siitä oli jäljellä, ammottava aukko) käveli hetkessä ja perjantai-iltana käytiin lenkillä satamassa sekä tutustumassa Kuopion tuomiokirkkoon eli kulttuuriakaan ei reissusta puuttunut! ;)

Kuvia on vähän kehnosti, kisapaikalta ei yhtään, eikä myöskään itse kisaajasta, ainoastaan noista kahdesta turistikoiruudesta.

Hotellista sai tämmöset, jokainen koira omansa!

Paljon agilitya ja vähän muutakin

Sunnuntaina käytiin hakemassa hiukan lisää treenimotivaatiota agilityn sm-kisoista ja siellä vierähtikin kivasti koko päivä. Auton nokka startattiin kohti Tikkakoskea klo. 5.30 aamulla ja takaisin kotona oltiin siinä kymmenen aikaan illalla! Sää suosi iltapäivän puolelle asti, kunnes medien finaalin jälkeen taivas repäsi ja (mukamas) sadevarustuksesta huolimatta tuli hieman kastuttua... Mutta ei haitannut yhtään, kun sai katsella hienoja suorituksia!! Oli aika huikeeta ihan vain näin turistinkin näkökulmasta, saatika jos vielä jonakin päivänä pääsisi itse osallistumaan kyseisiin karkeloihin... Tosin siihen voi mennä vielä hetki ;).

Uuden motivaatiopuuskan turvin ollaan treenattu koko viikko varsin ahkerasti, maanantaina käytiin ensin Levekin kentällä treenaamassa kontakteja ja lähtöjä, minkä jälkeen huristeltiin Pirkkalaan Tampereen Pikkukoirien juoksutreeneihin. Juoksutreenejä on ollut pitkin kevättä, mutta itse pääsin vasta nyt mukaan ensimmäistä kertaa. Ideana siis ohjaajan juoksukestävyyden ja -tyylin kehittäminen agilitya silmällä pitäen sekä yleinen kunnon kohottaminen. Tällä kertaa treenattiin kuitenkin koirien kanssa, tehtiin kolme helppoa "juoksurataa", joilla rimat olivat alhaalla ja koirien toivottiin irtoavan esteille mahdollisimman hyvin, jotta itse pystyisi keskittymään juoksemiseen. Noh, yllättävän vaikeaa se koiran kanssa oli :P. Alkuunsa meni kyllä ihan kivasti, Sumi oli hyvä, nopea ja irtoavainen, mutta loppua kohti kun oma kunto ja keskittyminen alkoi hiipumaan niin alkoi mennä sähläämiseksi. Mutta muuten ihan jees treenit. 

Tiistaina käytiin Hellun & Syken kanssa treenaamassa, Sumpun kanssa aloitettiin lähtötreeneillä (nää meni tosi hyvin!!), niitten jälkeen kontakteja ja lopuksi tehtiin pätkä (esteet 5-12) viikonlopun medien sm-hypäriltä. Syken treenisessioiden välissä Senna pääsi tekemään samaista radan pätkää kuin Sumi ja sehän meni kivasti! Ennen rataa Senna kävi ihan kierroksilla, haukkui, vinkui ja häsläsi, ja radalla se oli NOPEA! Pätkä ei siis sisältänyt kuin hyppyjä ja putkia, ja hypyistäkin laitoin rimat maahan. Perjantaina vielä juhannusagilityt, Sumi teki taas ensi viikonlopun kisoja (Agirotu ja 4 kk kisatauolta paluu, jaiks!) ajatellen lähtötreeniä, A:n kontakteja sekä pientä radanpätkää.

Torstaina käytiin pitkästä aikaa jäljestämässä, jälleen treeniseurana Hellu & Syke ja mulla mukana vain Senna. Oma kokemukseni jäljen treenaamisesta on melkoisen suppea, joten edetään aikalailla mututuntumalla ja ajatuksella, että koiran aktivointi on se pääasia. Hellun ehdotuksesta aikomuksena oli tehdä Sennalle 250 m jälki, mutta mun huonon etäisyysarvioinnin ja laskukyvyn takia jäljestä tuli vain n. 150 m pitkä. Hups. Nameja oli ripoteltu jäljelle muutamia + loppupalkka, muuten se oli kävelty normaalipituisilla askelilla ja mietinkin vähän, että onko se liian vaikea kun ennen Senna on ajanut huomattavasti namitetumpaa jälkeä. Noh, taisin hiukan aliarvioida koirani jäljestystaitoja! Senna eteni kuin juna kuono kiinni maassa, kaksi kertaa se hieman eksyi jäljeltä mutta palasi pienen koukkauksen jälkeen takaisin ja loppupalkka tuli vastaan ihan liian nopeasti. Hellu arvioi, että Sennalle voisi tehdä ensi kerralla huomattavasti pidemmän jäljen ja mahdollisesti aletaan aika pian ajamaan myös muiden tekemiä jälkiä.

Tokoa ei olla tehty pariin viikkoon juuri yhtään ja koko lajin suhteen on fiilis tällä hetkellä hyvin ristiriitainen. Toisaalta tekisi mieli yrittää päästä kisaamaan, toisaalta taas olisi kiva lopettaa koko lajin treenaaminen. Tuntuu, ettei oma motivaatio vain yksinkertaisesti riitä siihen, että saisin koirat kisakuntoon ja jotenkaan taas en osaa tätä lajia treenata säännöllisesti ellei tavoitteena ole kisoihin meno. Tällä hetkellä taidetaan vain vetäytyä määrittelemättön pituiselle treenitauolle ja unohtaa kisasuunnitelmat, muuten katsotaan myöhemmin mitä tehdään. Sennan kanssa tosin varmaan jatketaan tokoilua jossain määrin aktivointimielessä ja Sumin kanssa edelleen aion jonakin päivänä lähteä kokeilemaan sitä ALO1:stä, muita tavoitteita mulla ei sen kanssa tokossa ole. Mutta tavoitteellisesta treenaamisesta otetaan nyt pitkä hengähdystauko ja keskitytään muihin lajeihin!

Ensimmäiset kuvat ovat jo melkein kahden viikon takaa, kun käytiin Kaupissa tokoilemassa, uimassa ja lenkillä Hellun & Syken kanssa ja viimeiset kuvat puolestaan eilisillalta kun saatiin juhannusvieraaksi norwichinterrieri Taika :).

Aktiivista meininkiä

Sunnuntain ohjelmaan kuului Tamskin match show Hakametsän jäähallilla, jonne mukaan lähti tällä kertaa ainoastaan Senna. Pääsiäisenä Sennaa jostain syystä jänskätti mätsärissä kovasti, mutta nyt se oli onneksi taas oma itsensä ja esiintyi reippaasti! Ehkei sen liikkuminen kehässä ole vieläkään sitä parasta mahdollista, sen tulisi olla paljon ryhdikkäämpi, mutta ainakin parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuomari ei kuitenkaan tainnut täysin vakuuttua Sennasta, kun tulokseksi tuli punaisten veteraanien neljäs. Veteraaneja ei siis ollut kuin seitsemän ja neljä niistä sai punaisen nauhan ;). Mätsärin jälkeen käytiin pikaisesti kotona, napattiin Sumi mukaan ja suunnattiin pikkukoiralenkille Hervantaan.

Tänään ohjelmassa piti olla agilitya heti aamusta, mutta suunnitelmat muuttui kun suunnattiinkin Hellun & Syken kanssa Niihamaan tokoilemaan, jäljestämään ja lenkkeilemään. Tehtiin lyhyet ja ytimekkäät treenit eikä lenkkikään ollut mikään hirmuisen pitkä, mutta aikaa vierähti kuitenkin kolmisen tuntia... Hups! Tehtiin ensin Sennalle ja Sykelle jäljet pellolle, joskaan en ollut varautunut aloittamaan Sennan jälkitreenejä vielä tänään, joten jäljestä tuli ruhtinaalliset 12 m pitkä kun namit loppui kesken... Noo, parempi sekin kuin ei mitään! Ensi kerralla tehdään sitten pidempi :D. Senna jäljesti kyllä hyvin ja muisti mistä on kyse, mutta jälki vain loppui ennen kuin lagotto ehti päästä nenänsä kanssa kunnolla vauhtiin. 

Jälkien vanhetessa tehtiin hieman tokoa, Senna aloitti tekemällä ruutua, noutoa ja luoksaria pysäytyksellä. Ruutua tehtiin namipalkalla ja se oli ihan jees, mutta todettiin että jatkossa voisi treenata kosketusalustalla ja apuohjaajan kanssa, joka palkkaisi Sennan pallolla. Sennalle on alunperin opettu ruutu kosketusalustalla, mutta koska palkkaaminen oli hidasta namipalkalla (Senna ei silloin vielä palkkaantunut pallosta niin hyvin kuin nykyisin), niin vaihdettiin namialustaan. Mutta namialustakaan ei ole ollut pidemmän päälle toimiva, koska se aiheuttaa ylimääräistä nuuskimista ja namien etsintää. Eli jatkossa kosketusalusta + pallo ja vain joskus harvoin vahvistetaan namialustalla. Nouto oli myös ok, mutta Sennan tapaan aika konemainen suoritus. Tähän yritetään jatkossa saada intoa lisää, olisi hyvä jos Sennan saisi palkkaantumaan jo itse noudosta. Luoksetulo puolestaan hajoaa nyt vähän käsiin, kun sekä luoksetulo että pysäytys ovat liian hitaita. Pitäisi tehdä molempia erikseen ja vaatia kerralla vain toista, joko nopeaa luoksetuloa tai nopeaa pysähdystä. Nyt täytyisi vain oikeasti tehdä se kunnon treenisuunnitelma ja alkaa treenaamaan joka päivä. Tai edes joka toinen!

Sumpun kanssa tehtiin kevyemmät treenit, ainoastaan seuraamista ja noutoa, sekä niiden välissä lelunvaihtoleikkiä. Seuraaminen oli suurimmaksi osaksi ihan kivan tuntuista ja ilmeisesti myös melko hyvän näköistä, mitä Sumi nyt hieman meinasi kytätä kättä ja pomppia, mutta hyppiminen loppui kun tajusin itse ottaa lyhyempää askelta. Noudossa ei oikeastaan mitään suurta huomautettavaa. Sumin nouto on siis siinä pisteessä, että into kapulaa kohtaan on kova, oikea ote ei vielä mitenkään hirveän varma ja kapulan se tuo hyvin muttei osaa tulla sen kanssa vielä sivulle. Tuota kapula suussa sivulletuloa täytyisi alkaa nyt seuraavaksi treenata. Kokonaisuudessaan Sumi taisi tehdä porukan parhaat treenit, joskin siltä yleensä vaaditaankin vähiten ja tarkkuus on "vähän sinne päin".

Illalla lähdetään korkkaamaan agilityn kesäkausi, ensimmäiset ohjatut treenit ovat tosin vasta viikon päästä, mutta mennään porukalla treenaamaan omatoimisesti jo nyt. Kivaa kun meillä on pieni, aktiivinen ja suurimmaksi osaksi myös aiemmilta kesiltä tuttu treeniporukka :).

Toukokuu saapui

Viime viikonloppu meni mukavasti Vantaalla Hellun & Syken kanssa. Perjantaina tehtiin parin tunnin lenkki Paloheinässä, ja ilmeisesti myöhäisestä ajankohdasta johtuen saatiin lenkkeillä kaikessa rauhassa ja kuunnella lintujen viserrystä. Lauantai puolestaan vierähti AKK:n mätsärissä, joka oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Match Shown jälkeen kävimme vielä Viikissä lenkillä ennen Vantaalle paluuta. Sunnuntai oli lepopäivä koirille, kun suuntasimme päiväksi keskustaan ja illalla matkattiin Tampereelle. Kiva viikonloppu hyvässä seurassa siis :).

Alkuviikko keskityttiin enimmäkseen lenkkeilyyn, mutta loppuviikosta päästiin myös treenaamisen makuun. Torstaina oli Harri Huittisen ohjaustekniikkakurssin ensimmäinen kerta ja perjantaiaamuna käytiin vielä treenaamassa samoja asioita omatoimisesti. Sumin toiset hakutreenit oli tänään, niistä tarkemmin myöhemmin! Tokoa ei olla juurikaan treenattu, täytyisi nyt ryhdistäytyä ja väsätä Sennalle treenisuunnitelma, Sumillekin ehkä joku kevennetty versio. Samoin jälkitreenit ajattelin aloittaa Sennan kanssa, tavoitteena tehdä ja ajaa yksi jälki/viikko, saa nähdä miten onnistuu...!  

Niin kuin kuvasta näkyy, Sumi pääsi tällä viikolla eroon karvoistansa ja Sennaa odottaa sama kohtalo lähipäivinä. On tuo lyhyt turkki vain niin helppo, ei lähde risut & oksat metsästä mukaan ja peseminen on varsin vaivatonta kun turkki kuivuu hetkessä :). Koirat saivat myös punkkipannat kaulaansa sen jälkeen kun löysin Sumista parin päivän sisällä yhteensä kuusi punkkia!! Meillä ei ole aiemmin juuri punkkeja ollut, tiedä sitten mistä nuo nyt ovat ilmestyneet :(. Sennasta en punkkeja kovasta etsinnästä huolimatta ole löytänyt.

Sitä sun tätä

Blogi laahaa taas pahasti jäljessä, mutta tässä hieman pääsiäistouhuja :).

Perjantai 6.4

Pitkänäperjantaina kävimme pitkästä aikaa Match Showssa Hakametsän jäähallilla. Sennan sain ilmoittaa veteraaneihin, vaikka se onkin vielä "alaikäinen" ja Sumi esiintyi isoissa aikuisissa. Senna sai punaisen nauhan ja sijoittui viidenneksi, Sumille sininen nauha eikä sijoitusta, joskin tuomari valitsi Sumin noin kymmenen parhaan joukkoon 24 sinisen nauhan saaneen joukosta.

Lauantai 7.4

Lauantaina osallistuimme Sumin kanssa Tampereen Pikkukoirien järjestämään Elina Jänesniemen agilitykoulutukseen Sport Dog Parkilla. Treenasimme mölli-ykkösten ryhmässä eli keskityimme aikalailla perusjuttuihin, mikä sopikin meille todella hyvin. Ihan aluksi tutustuttiin rataan itsenäisesti, minkä jälkeen Elina kävi sen vielä meidän kanssa läpi. Joihinkin kohtiin saatiin ohjauskuviot valmiina ja joissakin kohdissa saatiin itse valita miten ohjataan, mieluiten kuitenkin niin että valittaisiin se kaikista vähiten tuttu ohjaustapa. Kokonaisuudessaan koulutus meni Sumin osalta kivasti ja sen kanssa tekeminen tuntui helpolta, mahtava treenikaveri! :)

Joitakin mieleen jääneitä asioita satunnaisessa järjestyksessä: 

- aloittelevan koiran kanssa irtoaminen + esteet varmaksi ensin ja sen jälkeen tekniikkatreeniä

- putkijarrutukset 

-> koiralle kerrotaan putken jälkeen tehtävästä käännöksestä ennen putkea

- ponnistuskohdat ja viennit esteille 

-> "keilausliike", ei kättä liian ylös!

- luotto pitkälti liikkeeseen, paitsi putki-puomi -erottelut & kepit suullisella käskyllä

-> koiran pitää erottaa ne ja osata suorittaa itsenäisesti

- oma liike jatkuu vielä palkkauksen jälkeenkin

- laatu ennen määrää!

-> mieluummin rata useammassa pätkässä onnistuneesta, kuin koko rata "vähän sinne päin"

-> tekniikkaa treenatessa radalla vain muutama este

Sunnuntai 8.4

Pääsiäislenkki Niihamassa Hellun & Syken kanssa, hyvä lenkki hienossa säässä! Koirat innostuivat riehumaan jäällä oikein kunnolla, ja Senna ja Syke jatkoivat remuamista vielä metsäpolullakin.

Maanantai 9.4

Maanantaina suunnattiin Sumin kanssa SDP:lle epiksiin, ilmoitin sen yhteen starttiin mölliradalle ja yhteen kisaavien. Möllirata tuntui hyvältä, meno vaikutti nopealta ja Sumi irtosi esteille hyvin. Hylyksi kuitenkin meni, kun olin itse myöhässä ja Sumi irtosi vähän liiankin hyvin putken väärään päähän. Kilpailevien rata taas ei tuntunut niin hyvältä, Sumi pudotti ensimmäisen riman, eikä pysähtynyt puomin alastulolle, joten otettiin uudestaan -> HYL. Ei niin kivan näköistä menoa ja melkoista sähläystä. 

 

Sennan uintipäivä

Kävimme tiistaina testaamassa Helsingin uutta koirauimalaa yhdessä Tainan & Lokin sekä uusien tuttavuuksian Suvin & Mikon kanssa. Kaikki kuvat (c) Suvi Tyynismaa.

Uintikaverukset :)

"Auta, toi varasti mun lelun!!"

"No niin, äkkiä lelun kanssa karkuun ennen kuin vesimonsteri iskee jälleen!"

Koko uintiporukka: Senna, Loki ja Miko

Ensimmäiset ja viimeiset

Kiva aktiiviviikonloppu takana, perjantai-iltana agilitya, lauantaina tokoa sekä lenkkeilyä Kaupissa ja sunnuntaina kisat heti aamusta :).

Oikeastaan treenattiin agilitya jo torstaina I-HAH:n treeneissä, mutta niistä treeneistä ei jäänyt paljoakaan kerrottavaa. Paitsi että meidän viime viikkojen aikana kontaktien eteen tekemä työ tuntui valuvan hukkaan. Perjantaina yritettiin sitten Siljan treeneissä korjata tilannetta, mutta ei ne kontaktit olleet enää entisellään vaikka ne hieman paremmin sujuikin. Arg, mä niin odotan että lumet sulaa ja päästään kentälle omatoimitreenaamaan lähtöjä ja noita kontakteja! Tuntuu, ettei olla edistytty koko talvena yhtään, kun ollaan tehty pitkälti vain ratatreeniä.

Lauantaina suunnattiin Hellun & Syken kanssa Kauppiin treenaamaan tokoa ja lenkkeilemään Näsijärven jäälle. Senna aloitti tekemällä vähän seuraamista, kaukot ja jääviä. Oli ihan jees, ei ehkä aluksi niin hyvin mukana kuin olisin toivonut, mutta loppua kohti parani. Sumppukin pääsi tekemään pitkästä aikaa tokoa, tosin sen treenaamiset loppui lyhyeen kun olin ilmeisesti onnistunut kylvämään parkkiksen täyteen Sennan hevospullia ja homma meni nenäkoiralta enemmän tai vähemmän nuuskimisen puolelle :P. Saatiin kuitenkin naksuteltua muutama toisto kosketusalustaa ja seuraamista. Treenaamisen jälkeen suunnattiin ensin jäälle ja sen jälkeen epämääräisen haahuilun ja taskusta pudonneen lapasen hakureissun jälkeen metsään. Kaiken kaikkiaan reissuun kului kolmisen tuntia, eli aika jees lenkki :).

Ja sunnuntaina tosiaan kisattiin pitkästä aikaa, edellisistä kisoista olikin aikaa melkein kaksi kuukautta. Ensimmäisen radan tuomaroi Marjo Heino, jonka tekemästä radasta pidin jo rataantutustumisessa, joskin se sisälsi pari aika haastavaa kohtaa ja tottakai sellainen koitui meidänkin kohtaloksi. Keppien jälkeen oli laitettu U-putki, jonka väärä pää oli täysin suorassa linjassa keppeihin nähden ja välimatkakin näiden esteiden välillä oli varsin lyhyt. Eli toisin sanoen, oma liike olisi täytynyt ajoittaa juuri oikein jotta en olisi vetänyt Sumia kepeiltä pois liian aikaisin, mutta kuitenkin riittävän ajoissa ennen kuin se ehtisi lukitsemaan väärän pään. Noh, ei onnistunut eli hylky tuli. Tuosta radasta jäi kuitenkin harvinaisen hyvä fiilis, sillä muuten meno tuntui radalla hyvältä, kontaktit toimi ja Sumi haki kepit hienosti. Meidän paras hylky tähän mennessä ;). 

Henri Luomalan tuomaroimalla ja varsin nopealla radalla sählättiinkin sitten vähän enemmän, Sumi varasti lähdöstä -> kielto ekalta hylpyltä. Itselläni on aina vähän se ongelma, että jos radalta tulee virhe, niin se tosissaan yrittäminen hiipuu ja huolimattomuus kasvaa, ja niin kävi nytkin. Otettiin ihan typerä kielto radan puolivälin paikkeilla olleelta putkelta, en vienyt Sumia tarpeeksi pitkälle vaan oletin sen irtoavan. Lisäksi Sumi vielä veti puomin alastulon läpijuoksuna, eikä edes aikonut pysähtyä! Törkimys. Tokalta radalta siis rv 10 av -2.45. Kokonaisuutena näistä kisoista jäi kuitenkin aika kiva fiilis, Sumi työskenteli sopivassa vireessä, kepit oli hienot molemmilla radoilla, vauhtia oli ja Sumi irtosi esteille hyvin :).

Otsikko viittaa meidän seuranvaihtosekoiluihin, siirryttiin vuoden vaihteessa edustamaan I-HAH:a, mutta erinäisistä syistä johtuen laitan seuranvaihtoilmoituksen menemään ja palataan Levekin riveihin. Joten nämä kisat olivat ensimmäiset ja viimeiset kun lähtölistassa lukee meidän nimien perässä I-HAH. Kesä treenataan Levekillä ja ensi talvena katsotaan mitä tehdään, missä ja miten treenataan.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Meidän itsenäisyyspäivän vietto on sujunut varsin perinteisissä merkeissä. Lähdettiin aamulla jo ennen yhdeksää tarpomaan kohti Takahuhtia, jossa treffasimme Hellun & Donnan ja jatkoimme lenkkiä Takahuhdin peltojen läpi Niihaman metsiin. Noin 2,5 tunnin metsässä rämpimisen, lätäköiden välttelyn ja purojen yli hyppimisen jälkeen suuntasimme lopulta Niihaman maneesille seuraamaan jokavuotista itsenäisyyspäivän ryhmänäyttelyä. Koirat olivatkin loppupäivän aika väsähtäneitä, Sennakin riehui ja juoksi lenkin aikana enemmän kuin pitkään aikaan! Lieneekö eilen illalla satanut uusi lumi vaikuttanut asiaan ;).