This is Christmas!

Viikko lomaa takana, kolme viikkoa edessä ja huomenna jouluaatto! Aika menee taas ihan liian nopeasti, opintoja takana 1,5 vuotta, kandivaiheesta jo puolet... Ja lomastakin tosiaan mennyt jo viikko, vaikka vastahan se alkoi. Meidän loma menee pitkälti treenien, lenkkeilyn, leffojen katselun ja lukemisen merkeissä (ja loppulomasta ehkä myös vähän kouluhommien...). Varsinkin pitkät iltalenkit raikkaassa pakkassäässä on ollut meidän juttu. Otin loman ajaksi myös kuukausikortin SDP:lle eli hallilla tulee varmasti vietettyä aikaa agilityn ja vähän myös tokon merkeissä :).

 

Joulukorttikuvan ottaminen jäi jälleen viime tippaan, tänä iltana ei onnistunut, mutta katsotaan jaksanko vielä huomenna yrittää valoisaan aikaan ulkona... Tänään kuvat olivat tätä luokkaa:

 

Edustavaa porukkaa ja hyvä kuvanlaatu... Juu-u. Mutta jos ja kun meidän lauma ei tänä jouluna parempaan kykene, niin toivotetaan nyt kaikille 

Hauskaa ja Riemukasta Joulua!

 

Lumileikkejä

Jesjes, toissayönä oli satanut lunta!! Sennalle oli pakko väkisin vääntää pari lumipallon tapaista pakkaslumesta, johan alkoi häntä taas pyörimään propellina! Sumi taas keskittyy pallojahtia mieluummin piehtarointiin ja lumen tonkimiseen :D. Menossa mukana Syke.

 

 

Loppuvuoden suunnitelmia

Sanomattakin taitaa olla selvää, ettei meidän tälle vuodelle asetetut tavoitteet ole toteutuneet, mutta koska vuotta on vielä pari kuukautta jäljellä niin ajattelin asettaa loppuvuodelle muutaman treenitavoitteen. Tulostavoitteet odottakoot ensi vuoteen, jos sellaisia enää edes asetan. 

(c) Jenni Kukkola

Senna

TOKO: Aikomuksena aloittaa jälleen säännöllinen treenaaminen ja keskittyä jatkossa aiempaa enemmän VOI/EVL -liikkeiden opetteluun. Sennalla on kaikista ylempien luokkien liikkeistä jonkinlainen käsitys, mutta aika huteralla pohjalla ollaan, sillä niiden treenaaminen on aina ollut enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä ja suunnittelematonta. Nyt olisi tarkoitus palata kaikissa liikkeissä ihan perusasioihin ja edetä suunnitelman mukaan. Kisat yritän pitää poissa mielestä, mutta sellaisen tavoitteen ajattelin asettaa, että alkuvuodesta käytäisiin yhdessä avoimenluokan tokokokeessa. Tuloksella ei ole väliä (tai niin yritän itselleni kovasti vakuutella), vaan tavoitteena on iloinen & rento suoritus sekä tokokoekammon voittaminen. Eli pääsiasia että ylipäänsä osallistutaan ja tehdään parhaamme.

RALLY-TOKO: Yritetään päästä lajiin paremmin sisälle ja käydä vielä ainakin pari kertaa lagottojen rally-tokotreeneissä hakemassa oppia. Muuten treenaaminen taitaa jäädä itsenäisen harjoittelun varaan, tavoitteena saada alokasluokan liikkeet haltuun ja vähitellen kasvattaa radan pituutta. Alkuvuodesta kokeilemaan ensin taitoja mölliluokkaan ja keväämmällä alokasluokkaan.

JÄLKI: Tarkoituksena oli ajaa tänä vuonna vielä pari jälkeä tai edes yksi, mutta katsotaan nyt miten kauan tuo lumi päättää maassa pysyä. Suuria tavoitteita ei ole, mutta haluaisin saada vielä pari hyvää jälkeä alle ennen ensi kevättä.

(c) Jenni Kukkola

Sumi

AGILITY: Loppuvuosi treenataan noin jokatoinen viikko Levekillä ohjatuissa ja kerran viikossa AKK:n omatoimitreeneissä, eli treenimäärä on 1-2 krt/vko. AKK:n treeneissä keskitytään ennen kaikkea lähtö- ja kontaktitreeniin (ne meidän suurimmat ongelmat), mutta jonkin verran tehdään myös tekniikka- ja irtoamistreeniä. Levekillä ratatreeniä, tarvittaessa pilkotaan radat pienempiin osiin. Mahdollisuutta omatoimitreeneihin meillä ei tällä hetkellä ole (harmi!), mutta kevätkaudelle olisi tarkoitus hankkia kausikortti ja päästä treenaamaan omatoimisesti 2-3 krt/vko. Kisoja olisi tarkoitus katsella helmi-maaliskuulle.

HAKU: Ei säännöllisiä treenejä, mutta toivottavasti päästäisiin treenaaman edes silloin tällöin. Nyt syksyllä treenitahti on ollut 1-2 krt/kk. Kotioloissa olisi ajatuksena aloittaa ilmaisutreenit, vaikka tosiaan ihan vain omaksi iloksi lajia harrastetaankin.

TOKO: Ei tarkkaa suunnitelmaa, mutta ehkä sellaisen voisi yrittää tehdä. Luultavasti treenataan jatkossakin lähinnä ALO/AVO-liikkeitä, tavoitteena rauhalliset ja hallitut suoritukset... Mitenköhän musta tuntuu, että kaikista listaamistani tavoitteista tämä on vaikein toteuttaa?! Joo, ehkä unohdetaan toko Sumin osalta, epätoivo iski jo nyt :D. 

RALLY-TOKO: Kerran ollaan kokeiltu ja itseasiassa Sumi toimi aika kivasti! Yli-innokas se on niin kuin tokossakin, mutta tässä lajissa se on ehkä sallittuakin. Voisi olla hyvinkin mahdollista saada alokasluokan liikkeet kasaan tämän vuoden puolella ja kokeilla Suminkin kanssa kisaamista ainakin mölliluokassa, miksei alokkaassakin. 

(c) Jenni Kukkola

 

Kuvat eilisistä treeneistä, kiitos Jennille & Valalle treeniseurasta sekä kuvista!

Sumppu 5 v. !!!

Tuskin kukaan Sumin tunteva uskoo, että se täytti tänään jo viisi vuotta... Mutta niin se vain on! Synttäreitten kunniaksi täytyi arkistojen kätköistä etsiä pari pentukuvaa, ensimmäinen on otettu heti seuraavana päivänä kotiutumisesta ja alempi kuukautta myöhemmin. Sumi oli ehkä maailman söpöin, fiksuin ja helpoin pentu ikinä, tuntuu ettei se ole ikinä pentu ollutkaan. Se ei tuhonnut mitään, se jäi aina pentuportin taakse kiltisti nukkumaan kun sen sinne laittoi, se oppi todella nopeasti sisäsiistiksi ja sen kanssa pystyi jo pentuna treenaamaan melkein kuin aikuisen koiran kanssa. Mutta silti sitä edelleen luullaan käytöksensä (ja kokonsa) takia pennuksi ja vaikuttaa siltä ettei se ole kasvanut päivääkään näiden viiden vuoden aikana. Ja jotenkin uskon, ettei henkistä kehitystä ole ihan heti odotettavissakaan, jos koskaan ;).

Hyvää syntymäpäivää Sumpulle sekä kaikille Sumin sisaruksille!

Lagottoklubin kesäpäivät 2012

Viime viikon perjantaina huristeltiin Sennan kanssa viikonlopun viettoon Suomen Lagottoklubin kesäpäiville Kvarnuddeniin, merenrannalle Pernajaan. Perjantain ohjelmassa ei varsinaisesti ollut muuta kuin majoittuminen sekä grillaamista ja yhdessäoloa, joista Sennan kesäpäivien jokavuotinen kohokohta on ehdottomasti tuo grillaaminen. Ja tietysti uiminen! Senna otti selvästi ilon irti kesäpäiville pääsystä, se innostui riehumaan pihanurmella ihan kunnolla, leikki ja juoksi 8 kk:n ikäisen Nalle -lagoton kanssa ja liehitteli komeaa Lenniä ;). 

Lauantaiaamu alkoi Sennan osalta aamu-uinnilla, Agirodusta ostettu vesifrisbee osoittautui vallanmainioksi vesileluksi ja jopa minä huonona heittäjänä sain frisbeen lentämään varsin kauaksi! Rannasta palattuamme paikalle olikin saapunut runsaasti lisää lagottoväkeä ja klubin puheenjohtajan toivotettua kaikki tervetulleeksi pidettiin pieni esittelykierros. Muuten lauantaipäivään sisältyi mm. koirien trimmaamista, näyttelykoulutusta, leikkimielinen kesäpäiväshow, hajutunnistusesittely (onnistuin jotenkin jättämään tämän välistä! oli kuulemma ollut näyttävä esitys...), luontopolkukilpailu sekä tietenkin uimista, grillaamista, kuulumisten vaihtamista ja uusiin ihmisiin & koiriin tutustumista. 

Me Sennan kanssa keskityttiin enempi noihin jälkimmäisiin juttuihin ja lähinnä vain oltiin. Tai oikeastaan minä lusmuilin, Sennalla riitti puuhaa kun se osallistui 12-vuotiaan Sallan kanssa näyttelykoulutukseen sekä klubishowhun :). Sallan perhe omistaa Sennan sukulaispoika Elmon (Wildfinn Bianco), mutta Sallan isosiskon esittäessä Elmoa annoin Sallan lainata Sennaa. Vähän jännitin, miten Senna mahtaa käyttäytyä (lähinnä että miten ronskisti se syö namit kädestä ja hyppii vasten), mutta Salla osasi käsitellä Sennaa hienosti ja parin yhteistyö ei olisi voinut juuri paremmin sujua. Oli mukava katsella vierestä, kun molemmilla oli selvästi hauskaa :). Klubishown jälkeen käytiin kiertämässä luontopolku, joka koostui yhdeksästä lagottoaiheisesta tietokilpailukysymyksestä, lagottoaiheisen runon kirjoittamisesta sekä lagoton askartelemisesta vapaavalintaisista tarvikkeista. Askartelu taisi tosin olla etupäässä lapsia varten, mutta itsekin innostuin väsäämään lagoton Elmon karvoista :D. Lopputulos oli kuitenkin jokseenkin huteraa sorttia eikä jalat meinanneet pysyä paikoillaan... Hups! Illalla saunottiin, uitiin ja grillattiin (ja Senna yritti käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen varastaakseen ruokaa..!!).

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä ehdittiin vielä touhuta kaikenlaista. Heti aamupalan jälkeen vuorossa oli leikkimielinen temppurata -kilpailu, jossa koiran piti osata odottaa, tulla luokse, mennä putkeen, pujotella tötsiä, mennä renkaan läpi, omistajan kuljettaa lusikalla kananmunaa suussa sekä koiran syödä nami (muilla oli nakki, Sennalla pala hevospihviä) vesivadista. Moni koirista suoritti itse temppuradan hienosti, mutta viimeisenä ollut naminsyönti vesivadista koitui monelle ongelmaksi, mikä taas oli selvästi meidän vahvuus sillä Senna ei jäänyt empimään vaan sukelsi namin vedestä lähes välittömästi. Yllättäen voitettiinkin kilpailu useammalla sekunnilla, kiitos Sennan ahneuden ;). 

Temppuradan jälkeen käytiin vielä kokeilemassa koirien jumppapalloa, rally-tokoa sekä flyballia. Jumppapalloa Senna aluksi hieman ihmetteli eikä meinannut millään päästä pallon päälle vaan hyppäsi aina ohi, mutta lopulta se onnistui ja pääsi tasapainoilemaan pallolla. Tehtiin istu-maahan-seiso -harjoitusta, mikä sujuikin varsin kivasti. Seuraavaksi haahuiltiin rally-tokokentälle ja päädyttiin kokeilemaan molempia kahdesta valmiiksi tehdystä radasta. Sennalle homma oli varsin helppoa, ainoastaan sivulta eteentulo oli sille uusi juttu. Enempi vaikeuksia oli mulla, kun en meinannut millään sisäistää kaikkien kylttien suoritusohjeita tai oikeaa paikkaa suorittaa liikkeitä. Lopuksi kokeiltiin vielä flyball -telinettä, jolla saatiin tehtyä muutama oikeaoppinen tassukosketus, joista Senna sai pallon palkaksi.

Kokonaisuudessaan hyvin toiminnalliset kesäpäivät ja oli taas kiva pitkästä aikaa viettää aikaa lagottoporukassa :). Senna herätti jonkin verran ihmetystä nuorekkaan ja hoikan olemuksensa vuoksi, eipä meinanneet ihmiset uskoa sen olevan jo kahdeksanvuotias! Kun sen ikää kyseltiin ja annoin vastaukseksi "kahdeksan" niin lähes aina taisi reaktio olla "ai kahdeksan kuukautta?" ja joku jopa totesi, että "sehän on sitten vasta ihan pentu!" :D. Mutta parempi näin päin ;).

Agirotu 2012

Tänä vuonna Agirotu järjestettiin Kuopiossa 29.6-1.7 ja me kisattiin Sumin kanssa yhteensä kolme virallista starttia sekä osallistuttiin joukkuekisaan lagottojen medijoukkueessa. Tulossaldo ei ollut mitenkään kehuttava, perjantain radalta 10 ja molemmilta lauantain radoilta hyl. Osaamisesta ei jäänyt kiinni (ei ainakaan omasta mielestäni), radat olivat varsin helppoja ja suoria, mikä taas toisaalta tuotti meille hankaluuksia. Lisäksi Sumi otti ihan ihmeellisiä kieltoja, lähti nuuskimaan kesken kaiken eikä sen vire ollut muutenkaan ihan kohdillaan, jotenkin tosi flegmaattista meininkiä eikä se kerännyt radanlaidallakaan sellaisia kierroksia kuin yleensä ennen startteja :(. Vasta sunnuntain joukkuerata alkoi olemaan sellaista normaalia Sumia. Itse ratakin oli paljon kivempi (suunnilleen kakosluokan tasoa), tuntui että pääsi oikeasti ohjaamaan ja tekemään meidän tasoista suoritusta. Ja ilmeisesti kaatosade sopii meille kisasääksi paljon paremmin kuin kuumuus ja auringonpaiste ;). Tuloksena joukkueradalta 5 (puomilta) ja ihan hyvä aika. Joukkueemme kokonaistulos taisi olla 23/29. 

Matkaseuraksi Kuopioon saatiin Hellu & Syke :). Yövyttiin Kuopion keskustassa Sokos Hotel Puijonsarvessa, joka ei sijaintinsa puolesta olisi voinut olla parempi. Viereisessä puistossa oli hyvä tehdä lyhyet aamulenkit, torille (tai sille mitä siitä oli jäljellä, ammottava aukko) käveli hetkessä ja perjantai-iltana käytiin lenkillä satamassa sekä tutustumassa Kuopion tuomiokirkkoon eli kulttuuriakaan ei reissusta puuttunut! ;)

Kuvia on vähän kehnosti, kisapaikalta ei yhtään, eikä myöskään itse kisaajasta, ainoastaan noista kahdesta turistikoiruudesta.

Hotellista sai tämmöset, jokainen koira omansa!

Ohjaustekniikkakurssi

Kävimme Sumin kanssa toukokuussa Tampereen Pikkukoirien järjestämän neljän kerran ohjaustekniikkakurssin, jonka vetäjänä toimi agilitytuomari Harri Huittinen. Tarkoitus oli kirjoittaa jokaisesta kerrasta erikseen, mutta noh, ei sitten tullut kirjoitettua ja näin jälkikäteen on paha lähteä muistelemaan treenejä yksityiskohtia myöten. Halusin kuitenkin (lähinnä itseäni varten) tehdä listan jokaisella kurssikerralla läpikäydyistä asioista, ettei ihan kaikki unohdu. Ensimmäisestä treenikerrasta tosin löytyy oma postauksensa täältä.

1. Kerta

- valssi

- persjättö

- takaaleikkaus

2. Kerta

- takaakierto

- twisti

- saksalainen

3. Kerta 

- ihmisnuoli

- viskileikkaus

- putkijarrutus

4. Kerta

- erilaisia kepeille menokulmia

- jaakotus

- välistäveto

- päällejuoksu

Kokonaisuudessaan kurssi oli erittäin antoisa ja mukava, Harrin koulutustyyli sopi meille todella hyvin. Tunnissa ehti käymään hyvin kolme eri tekniikkaa läpi, kun harjoitukset pidettiin lyhyinä ja helppoina. Monet tekniikat olivat meille jo jossain määrin tuttuja, mutta oli silti hyödyllistä treenata niitä valvovan silmän alla ja saada palautetta suorituksista, mikä meni hyvin ja missä olisi vielä parannettavaa. Mikään asia ei ollut meille erityisen vaikea, mutta ehkä itselläni on eniten opeteltavaa twistissä ja saksalaisessa, lähinnä liikkeen saamisessa sujuvammaksi. Sumin kanssa taas pitäisi harjoitella erityisesti kokoamista sekä putkijarrustusta, meinasi jokaisella kerralla kaarrokset levitä. Kepeille tarvitsisi myös lisää itsenäisyyttä, mutta sitä ollaankin nyt kevään & kesän aikana treenattu. Muutenkin Sumi toimi koko kurssin ajan tosi kivasti, oli helppoa keskittyä omaan liikkumiseen, virheitten korjaamiseen ja ohjauksen hiomiseen, kun koira kulki niin hyvin :).

Paljon agilitya ja vähän muutakin

Sunnuntaina käytiin hakemassa hiukan lisää treenimotivaatiota agilityn sm-kisoista ja siellä vierähtikin kivasti koko päivä. Auton nokka startattiin kohti Tikkakoskea klo. 5.30 aamulla ja takaisin kotona oltiin siinä kymmenen aikaan illalla! Sää suosi iltapäivän puolelle asti, kunnes medien finaalin jälkeen taivas repäsi ja (mukamas) sadevarustuksesta huolimatta tuli hieman kastuttua... Mutta ei haitannut yhtään, kun sai katsella hienoja suorituksia!! Oli aika huikeeta ihan vain näin turistinkin näkökulmasta, saatika jos vielä jonakin päivänä pääsisi itse osallistumaan kyseisiin karkeloihin... Tosin siihen voi mennä vielä hetki ;).

Uuden motivaatiopuuskan turvin ollaan treenattu koko viikko varsin ahkerasti, maanantaina käytiin ensin Levekin kentällä treenaamassa kontakteja ja lähtöjä, minkä jälkeen huristeltiin Pirkkalaan Tampereen Pikkukoirien juoksutreeneihin. Juoksutreenejä on ollut pitkin kevättä, mutta itse pääsin vasta nyt mukaan ensimmäistä kertaa. Ideana siis ohjaajan juoksukestävyyden ja -tyylin kehittäminen agilitya silmällä pitäen sekä yleinen kunnon kohottaminen. Tällä kertaa treenattiin kuitenkin koirien kanssa, tehtiin kolme helppoa "juoksurataa", joilla rimat olivat alhaalla ja koirien toivottiin irtoavan esteille mahdollisimman hyvin, jotta itse pystyisi keskittymään juoksemiseen. Noh, yllättävän vaikeaa se koiran kanssa oli :P. Alkuunsa meni kyllä ihan kivasti, Sumi oli hyvä, nopea ja irtoavainen, mutta loppua kohti kun oma kunto ja keskittyminen alkoi hiipumaan niin alkoi mennä sähläämiseksi. Mutta muuten ihan jees treenit. 

Tiistaina käytiin Hellun & Syken kanssa treenaamassa, Sumpun kanssa aloitettiin lähtötreeneillä (nää meni tosi hyvin!!), niitten jälkeen kontakteja ja lopuksi tehtiin pätkä (esteet 5-12) viikonlopun medien sm-hypäriltä. Syken treenisessioiden välissä Senna pääsi tekemään samaista radan pätkää kuin Sumi ja sehän meni kivasti! Ennen rataa Senna kävi ihan kierroksilla, haukkui, vinkui ja häsläsi, ja radalla se oli NOPEA! Pätkä ei siis sisältänyt kuin hyppyjä ja putkia, ja hypyistäkin laitoin rimat maahan. Perjantaina vielä juhannusagilityt, Sumi teki taas ensi viikonlopun kisoja (Agirotu ja 4 kk kisatauolta paluu, jaiks!) ajatellen lähtötreeniä, A:n kontakteja sekä pientä radanpätkää.

Torstaina käytiin pitkästä aikaa jäljestämässä, jälleen treeniseurana Hellu & Syke ja mulla mukana vain Senna. Oma kokemukseni jäljen treenaamisesta on melkoisen suppea, joten edetään aikalailla mututuntumalla ja ajatuksella, että koiran aktivointi on se pääasia. Hellun ehdotuksesta aikomuksena oli tehdä Sennalle 250 m jälki, mutta mun huonon etäisyysarvioinnin ja laskukyvyn takia jäljestä tuli vain n. 150 m pitkä. Hups. Nameja oli ripoteltu jäljelle muutamia + loppupalkka, muuten se oli kävelty normaalipituisilla askelilla ja mietinkin vähän, että onko se liian vaikea kun ennen Senna on ajanut huomattavasti namitetumpaa jälkeä. Noh, taisin hiukan aliarvioida koirani jäljestystaitoja! Senna eteni kuin juna kuono kiinni maassa, kaksi kertaa se hieman eksyi jäljeltä mutta palasi pienen koukkauksen jälkeen takaisin ja loppupalkka tuli vastaan ihan liian nopeasti. Hellu arvioi, että Sennalle voisi tehdä ensi kerralla huomattavasti pidemmän jäljen ja mahdollisesti aletaan aika pian ajamaan myös muiden tekemiä jälkiä.

Tokoa ei olla tehty pariin viikkoon juuri yhtään ja koko lajin suhteen on fiilis tällä hetkellä hyvin ristiriitainen. Toisaalta tekisi mieli yrittää päästä kisaamaan, toisaalta taas olisi kiva lopettaa koko lajin treenaaminen. Tuntuu, ettei oma motivaatio vain yksinkertaisesti riitä siihen, että saisin koirat kisakuntoon ja jotenkaan taas en osaa tätä lajia treenata säännöllisesti ellei tavoitteena ole kisoihin meno. Tällä hetkellä taidetaan vain vetäytyä määrittelemättön pituiselle treenitauolle ja unohtaa kisasuunnitelmat, muuten katsotaan myöhemmin mitä tehdään. Sennan kanssa tosin varmaan jatketaan tokoilua jossain määrin aktivointimielessä ja Sumin kanssa edelleen aion jonakin päivänä lähteä kokeilemaan sitä ALO1:stä, muita tavoitteita mulla ei sen kanssa tokossa ole. Mutta tavoitteellisesta treenaamisesta otetaan nyt pitkä hengähdystauko ja keskitytään muihin lajeihin!

Ensimmäiset kuvat ovat jo melkein kahden viikon takaa, kun käytiin Kaupissa tokoilemassa, uimassa ja lenkillä Hellun & Syken kanssa ja viimeiset kuvat puolestaan eilisillalta kun saatiin juhannusvieraaksi norwichinterrieri Taika :).

Hakukurssin viimeiset kolme kertaa

3. Kerta 26.5.12

Hakuiltiin Niihamassa ja Sumilla oli kolme maalimiestä melko pienellä alueella. Sumi oli autosta otettaessa ja liivejä päälle laitettaessa todella kiihtyneessä mielentilassa, lämpimän sään vuoksi peräkontin luukku oli nimittäin ollut auki ja Sumi oli häkistään päässyt katselemaan toisten koirien sekä maalimiesten menoa metsään. Tietenkin se on aina vähän seko, mutta nyt vielä enempi kierroksilla. No, jokatapauksessa Sumi pääsi varastamaan kun puin sille liivejä päälle ja se ehtikin juosta useamman metrin metsän puolelle ennen kuin tuli kutsusta takaisin. Toisella yrittämällä se pääsi etsintöihin luvan kanssa, mutta tälläkin kertaa Sumi paineli täysiä polkua pitkin eteenpäin ohittaen kaikkien maalimiesten piilot. Viimeisen maalimiehen ohitettuaan se ilmeisesti kuitenkin tajusi etsintäalueen loppuvan ja palattiin taaksepäin. Jos oikein muistan, niin kaikki kolme maalimiestä löytyi melko pienellä vaivalla, joskin jonkin verran taisi olla yliyrittämistä ja hösläämistä ilmassa. Ihan jees treenit kuitenkin. 

4. Kerta 2.6.12

Oltiin mun lempparitreenipaikassa (sama kuin toisella kerralla), Ylöjärven puuvuorella. Ne maastot vaan on tosi kivat! Tällä kertaa jokaiselle koiralle otettiin kaksi maalimiestä + tyhjä alue. Käytännössä treeni toteutettiin siten, että ensin tehtiin etsintää tyhjällä alueella n. 10 min, minkä aikana maalimiehet odottivat autossa ja vasta puhelinsoiton saatuansa menivät piiloon parkkiksen toiselle puolelle (eri puolelle siis kuin jossa tyhjäalue oli). Sumi lähti etsintään vauhdilla ja todella innokkaasti, kauheeta rallia ja suuria loikkia pitkin poikin metsää :D. Aika pian se kuitenkin alkoi rauhoittumaan ja selvästi keskittymään etsintään. Uutena juttuna Sumi alkoi tehdä ns. "hakukaarroksia" eli kun kävelimme puolulla ja hetkeä myöhemmin tiellä vaihtaessamme toiselle puolelle metsää, Sumi teki vuorotellen kävelyreittimme molemmin puolin U:n muotoisia kaarroksia. Tiellä kävellessämmekin se hakeutui koko ajan metsän puolelle ja jäi aina välillä tuijottamaan meitä kuin sanoen "mitä ihmettä te siellä teette, ne eksyneet on täällä metsässä, ei tiellä!!". Lopulta Sumi sai tahtonsa läpi ja pääsi tositoimiin, se oli nyt tyhjän alueen jälkeen selvästi keskittyneempi kuin mitä aiemmilla treenikerroilla ja maalimiehet löytyivät nopeasti. Tosin piilot olivat muutenkin melko helppoja johtuen tavallista pidemmästä etsinnästä. Oli ehkä kevään parhaat treenit, vaikka välillä sitä miettikin onko koko lauantaiaamupäivän viettäminen metsässä kaatosaateessa kovinkaan järkevää ;D. Mutta oli se sen arvoista (ehdottomasti!) ja loppuen lopuksi sade ei edes haitannut juuri yhtään, tehtiin vielä soramontulla lenkkikin treenien päätteeksi :).

5. Kerta 10.6.12

Kurssin viimeisellä kerralla treenattiin hyttysten joukkohyökkäyksen armoilla (niitä oli ihan tajuttomasti!) Kirskaanniemessä ja tällä kertaa meitä olikin paikalla iso joukko, kaikki kurssilaiset + mun isä joka lähti treeneihin mukaan miesmaalimieheksi ;). Sumi pääsi heti toisena koirana metsään ja vaikka paikka oli tällä kertaa uusi, niin heti liivit päälle saatuansa se oli valmis etsintään ja ihan tärisi innosta! Maalimiehiä oli jälleen kolme, alue ei ollut hirveän iso, mutta kuitenkin isompi kuin jolla Niihamassa ollaan treenattu. Heti luvan saatuansa Sumi ampaisi täysiä metsään ja juoksi polkua pitkin lähes suoraan kauimmaisen maalimiehen luokse! Hyvä kun siinä ehti itse edes tajuamaan mitä tapahtui, kuuli vain miten maalimies alkoi jossain kaukana kehumaan koiraa. Sumi tosin oli tällä kertaa sitä mieltä, ettei palkkana olleet nakit olleet kovinkaan kiinnostavia, vaan sillä oli kauhea kiire päästä jatkamaan etsintää. Toinen maalimies löytyi melkein yhtä nopeasti, mutta taas sama juttu, Sumi ei meinannut malttaa syödä nameja :P. Kolmas maalimies oli piilossa kiven päällä, eikä se (onneksi) löytynyt ihan niin helposti kuin kaksi aiempaa, vaan Sumi joutui tekemään hieman töitäkin. Ja löytyihän se maalimies sinnikkään etsinnän jälkeen ja siinä vaiheessa myös namitkin maistuivat :). Kaikin puolin kiva treeni, mitä nyt täytyy jatkossa ottaa mukaan vähän mielekkäämpiä nameja, joskin nakkien korvaajaa voi olla vaikea löytää... hmm. Isäkin selvisi treeneistä hyvin ja oli selvästi suosituin maalimies ;). Koko kurssi kun on treenattu samalla kuuden koirakon + kouluttajan porukalla, niin ajateltiin että olisi hyvä saada vaihteeksi maalimieheksi joku vieras ihminen ja mielellään miespuolinen sellainen. Isä pääsi sitten viimeiselle kerralle mukaan ja taisi ihan tykätä touhusta (hyttysistä huolimatta), kun kotimatkalla totesi, että "olihan se ihan mielenkiintoista, voisi lähteä toistekin" :D.

Tämä oli siis kurssin viimeinen kerta, yhteensähän kurssi kesti kuusi kertaa, mutta meiltä jäi yhdet treenit välistä. Kurssi oli todella onnistunut, suuri kiitos kouluttaja Tiinalle ja muille kurssilaisille! Ollaan Sumin kanssa enemmän kuin innokkaita jatkamaan lajin harrastamista omatoimitreenien merkeissä :). Itse olen myös täysin tykästynyt tähän "pelastuskoira" -tyyppiseen tapaan treenata, vie kyllä voiton pk-puolesta mennen tullen! Varsinkin jos treenaa vain omaksi iloksi niin kuin me, eikä ole aikomustakaan lähteä kisaamaan lajissa. Sumi kehittyi kurssin aikana selvästi ja oli hauska huomata miten hyvin laji sille sopii. Jos Sumpulta kysyisi, niin haku taitaisi voittaa jopa agilityn!

Toko SM, Kuopio

Perjantai-iltapäivänä otettiin suunnaksi Kuopio ja Tokon SM-kilpailut 2012. Reissuun lähdettiin Levekin joukkueen kanssa, minä ja Senna siis matkassa mukana varakoirakkona. Majoituttiin Rauhalahdessa neljän hengen mökeissä, meidän mökkiseuraksi valikoituivat lagotot Sissi & Sera sekä amstaffi Sylvi. Koirat tulivat keskenään toimeen loistavasti, mitä nyt Senna hieman komenteli nuorempiaan jos meno yltyi sen mielestä liian railakkaaksi. 

Itse joukkuekisa käytiin lauantaina varsin mukavassa säässä, aurinko paistoi, mutta lämpötila pysyi viileän tuulen ansiosta kohtuullisena. Meitä ei Sennan kanssa onneksi tarvittu, vaan kaikki joukkueen varsinaiset jäsenet pääsivät osallistumaan ja me saatiin nauttia kisatunnelmasta turisteina :). Aamupäivä vierähti alokasluokan kehillä Sarin & Sissin ja Anun & Sylvin suorituksia seuratessa ja puolenpäivän aikaan lähdettiin Sennan kanssa valloittamaan Puijoa. Kiivettiin laskettelurinnettä pitkin ylös mäkihyppytornien juurelle ja takaisin alas tultiin enemmän tai vähemmän kyseenalaisia metsäpolkuja pitkin, oli paikoin hiukan jyrkkää ja kallioista maastoa, mutta selvittiinpäs alas. Iltapäivällä katseltiin vielä loppujen joukkuelaisten suoritukset, kun Henna & Hukka pyörähtivät alokasluokassa, Sari & Kirppu voittajassa ja Marja & Lola EVL:ssä. Hienoja tuloksia tuli, Levekin joukkueelle 2xykköstulos, 2xkakkostulos ja 1xkolmostulos eli kaikki tekivät tuloksen ja joukkueen lopullinen sijoitus oli 23/68 eli ei ollenkaan huonosti! 

Turisteina keskityttiin luonnollisesti myös shoppailupuoleen, joskaan myyntikojujen määrä ei päätä huimannut (ei sillä että mulla olisikaan ollut enempää varaa shoppailla...). Mukaan lähti iso vinkuva karvapatukka Sennan treenileluksi, samanlainen reikäpallo kuin Sykellä sekä treenitasku. Jälkimmäisen hankintaa olin pohtinut jo pidemmän aikaa ja ihan viime hetkillä ennen lähtöä kävin sen ostamassa, toivottavasti sille tulee nyt käyttöä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli hyvin onnistunut ja seura mahtava, tuli nähtyä paljon hienoja suorituksia, tiukkaa arvostelua ja saatua pieni kipinä lähteä itsekin ihan kisaamaan asti... Josko mut ja Sumi huolittaisiin ensi vuonna joukkueeseen alokasluokan koirakkona..? Saas nähdä. Sennaa varten tuollaiset kisat ei oikein ole, päivästä kun tulee väkisinkin pitkä eikä se osaa oikein rentoutua kisapaikalla. Mutta Sumpun kanssa voisi lähteä yrittämään :).

Aktiivista meininkiä

Sunnuntain ohjelmaan kuului Tamskin match show Hakametsän jäähallilla, jonne mukaan lähti tällä kertaa ainoastaan Senna. Pääsiäisenä Sennaa jostain syystä jänskätti mätsärissä kovasti, mutta nyt se oli onneksi taas oma itsensä ja esiintyi reippaasti! Ehkei sen liikkuminen kehässä ole vieläkään sitä parasta mahdollista, sen tulisi olla paljon ryhdikkäämpi, mutta ainakin parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuomari ei kuitenkaan tainnut täysin vakuuttua Sennasta, kun tulokseksi tuli punaisten veteraanien neljäs. Veteraaneja ei siis ollut kuin seitsemän ja neljä niistä sai punaisen nauhan ;). Mätsärin jälkeen käytiin pikaisesti kotona, napattiin Sumi mukaan ja suunnattiin pikkukoiralenkille Hervantaan.

Tänään ohjelmassa piti olla agilitya heti aamusta, mutta suunnitelmat muuttui kun suunnattiinkin Hellun & Syken kanssa Niihamaan tokoilemaan, jäljestämään ja lenkkeilemään. Tehtiin lyhyet ja ytimekkäät treenit eikä lenkkikään ollut mikään hirmuisen pitkä, mutta aikaa vierähti kuitenkin kolmisen tuntia... Hups! Tehtiin ensin Sennalle ja Sykelle jäljet pellolle, joskaan en ollut varautunut aloittamaan Sennan jälkitreenejä vielä tänään, joten jäljestä tuli ruhtinaalliset 12 m pitkä kun namit loppui kesken... Noo, parempi sekin kuin ei mitään! Ensi kerralla tehdään sitten pidempi :D. Senna jäljesti kyllä hyvin ja muisti mistä on kyse, mutta jälki vain loppui ennen kuin lagotto ehti päästä nenänsä kanssa kunnolla vauhtiin. 

Jälkien vanhetessa tehtiin hieman tokoa, Senna aloitti tekemällä ruutua, noutoa ja luoksaria pysäytyksellä. Ruutua tehtiin namipalkalla ja se oli ihan jees, mutta todettiin että jatkossa voisi treenata kosketusalustalla ja apuohjaajan kanssa, joka palkkaisi Sennan pallolla. Sennalle on alunperin opettu ruutu kosketusalustalla, mutta koska palkkaaminen oli hidasta namipalkalla (Senna ei silloin vielä palkkaantunut pallosta niin hyvin kuin nykyisin), niin vaihdettiin namialustaan. Mutta namialustakaan ei ole ollut pidemmän päälle toimiva, koska se aiheuttaa ylimääräistä nuuskimista ja namien etsintää. Eli jatkossa kosketusalusta + pallo ja vain joskus harvoin vahvistetaan namialustalla. Nouto oli myös ok, mutta Sennan tapaan aika konemainen suoritus. Tähän yritetään jatkossa saada intoa lisää, olisi hyvä jos Sennan saisi palkkaantumaan jo itse noudosta. Luoksetulo puolestaan hajoaa nyt vähän käsiin, kun sekä luoksetulo että pysäytys ovat liian hitaita. Pitäisi tehdä molempia erikseen ja vaatia kerralla vain toista, joko nopeaa luoksetuloa tai nopeaa pysähdystä. Nyt täytyisi vain oikeasti tehdä se kunnon treenisuunnitelma ja alkaa treenaamaan joka päivä. Tai edes joka toinen!

Sumpun kanssa tehtiin kevyemmät treenit, ainoastaan seuraamista ja noutoa, sekä niiden välissä lelunvaihtoleikkiä. Seuraaminen oli suurimmaksi osaksi ihan kivan tuntuista ja ilmeisesti myös melko hyvän näköistä, mitä Sumi nyt hieman meinasi kytätä kättä ja pomppia, mutta hyppiminen loppui kun tajusin itse ottaa lyhyempää askelta. Noudossa ei oikeastaan mitään suurta huomautettavaa. Sumin nouto on siis siinä pisteessä, että into kapulaa kohtaan on kova, oikea ote ei vielä mitenkään hirveän varma ja kapulan se tuo hyvin muttei osaa tulla sen kanssa vielä sivulle. Tuota kapula suussa sivulletuloa täytyisi alkaa nyt seuraavaksi treenata. Kokonaisuudessaan Sumi taisi tehdä porukan parhaat treenit, joskin siltä yleensä vaaditaankin vähiten ja tarkkuus on "vähän sinne päin".

Illalla lähdetään korkkaamaan agilityn kesäkausi, ensimmäiset ohjatut treenit ovat tosin vasta viikon päästä, mutta mennään porukalla treenaamaan omatoimisesti jo nyt. Kivaa kun meillä on pieni, aktiivinen ja suurimmaksi osaksi myös aiemmilta kesiltä tuttu treeniporukka :).

Toiset hakutreenit

Lauantaiaamuna oltiin toistamiseen hakuilemassa. Tällä kertaa treenattiin Ylöjärven Puuvuorella ja Sumille tehtiin hieman edelliskertaa haastavampi etsintä. Nyt Sumi selvästi tiesi, mitä siltä vaadittiin ja ensimmäinen maalimies löytyikin varsin vaivattomasti. Toisesta lähellä olleesta maalimiehestä se sai myös hajun, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi vahvaa sillä se jatkoi pian matkaa kauimpana olleen maalimiehen luokse. Tämän jälkeen palattiin etsimään väliin jäänyttä maalimiestä, jonka löytyminen olikin astetta haastavampi homma. Sumilla oli kyllä haju ja se yritti kovasti paikantaa sen lähdettä käyden aina välillä meidän luona, tarkistamalla edellisiä piiloja ja pyörimällä viimeisen piilon lähistöllä. Kouluttajamme Tiinan mukaan Sumi teki hajuerottelua varmistaakseen, että sen saama haju oli nimenomaan kadonneen henkilön eikä kenenkään meistä muista. Kun maalismies ei Sumin sinnikkäästä etsinnästä huolimatta meinannut löytyä, helpotettiin harjoitusta siten että kuljimme siksakkia vähitellen lähemmäksi piiloa, jolloin Sumi saikin hajun melko nopeasti ja hoksasi maalimiehen. Aika paljon se sai tehdä töitä viimeisen maalimiehen löytymiseksi, mutta yllättävän hyvin se jaksoi etsiä! Sumi saikin kehuja työskentelystään ja hajujenerottelusta, tarkkanenäinen koiruus siis :).

Sumpulla on ollut treeneissä käytössä joskus kauan sitten ostamani ja Sennalle pienennetyt pk-liivit, mutta tarkoitus olisi tehdä Sumille omat ja hieman persoonallisemmat liivit. Nuo kun ovat sille pienentämisestä huolimatta liian isot ja omaan silmään ei-niin-kovin-hienot. Me kun treenataan hakua vain huvin vuoksi harrastusmielessä, niin liivit saavat periaatteessa olla millaiset tahansa, pääasia on että koira tietää liivit päälle saatuansa olevansa töissä.

Kuvista kiitos Tytille!

Ensimmäiset ohjaustekniikkatreenit

Torstaina alkoi Tampereen Pikkukoirien järjestämä neljän kerran ohjaustekniikkakurssi, jonka vetäjänä toimii Harri Huittinen. Hakukurssin lisäksi tämä oli sellainen minne oli pakko päästä, onneksi ehdittiin ilmoittautua ajoissa ja mahduttiin mukaan.

Ensimmäisellä kerralla ohjelmassa oli valssit, persjättö ja takaa-leikkaus. Teimme koko treenien ajan oheisen ratapiirroksen seitsemää ensimmäistä estettä eli lopetimme aina kepeille. Ensimmäisessä treenisessiossa harjoiteltiin valsseja esteiden 1 & 2 sekä 3 & 4 väliin sekä pakkovalssia esteelle 6. Valssit ei ole ollenkaan mun vahvuus ja samat ongelmat toistui nytkin: olen väärässä paikassa, huidon väärään suuntaan ja pysähdyn odottamaan koiraa, jolloin jään siitä jälkeen. Oman liikkeen pitäisi kuulemma olla nopeampaa ja ohjauksen rohkeampaa, lisää treeniä siis! 

Toisessa sessiossa harjoiteltiin valssien tilalla persjättöjä eli tehtiin samaa radan pätkää, mutta vaihdettiin vain tekniikkaa. Persjätöt sujui ehkä hieman paremmin, ongelmana lähinnä taas se sama, että hidastin itse vauhtia esteen 2 jälkeen vilkaistessani olkani yli, että tuleehan se Sumi varmasti sieltä... Eli mun pitäisi luottaa enemmän koiraan, Sumi tulee kyllä ilman varmisteluitakin. Ongelmia tuli myös kepeillä, kun en meinannut malttaa odottaa Sumia esteellä 6, vaan ajaudun itse liikaa kepeille, jolloin Sumille jäi todella vähän tilaa lähteä pujottelemaan... Se joko yritti väärältä puolelta tai oikealta puolelta toisesta välistä, mutta ensimmäiseen väliin se ei mahtunut kääntymään. Lopulta maltoin odottaa ja antaa Sumille tilaa, jolloin se hakikin kepit hienosti. 

Viimeisenä otettiin takaa-leikkauksia, nämä sujui hyvin! Joskin mulla oli taas pieniä malttamattomuus ongelmia ennen keppejä, hups! Tehtiin pätkä kaksi kertaa ja korjattiin ainoastaan kepeille lähetystä. Lisäksi Sumin kanssa olisi hyvä harjoitella "kokoomista", jotta se oppisi merkistä lyhentämään askelta ennen hyppyjä eikä siten hyppäisi niin pitkälle, Sumi kun etenee varsin pitkillä loikilla ja mikäli heti hypyn jälkeen käännytään jyrkästi, niin kaarrokset leviää pakostikin.  

Jäi hyvä fiilis :). Ensi kertaa odotellessa!

Toukokuu saapui

Viime viikonloppu meni mukavasti Vantaalla Hellun & Syken kanssa. Perjantaina tehtiin parin tunnin lenkki Paloheinässä, ja ilmeisesti myöhäisestä ajankohdasta johtuen saatiin lenkkeillä kaikessa rauhassa ja kuunnella lintujen viserrystä. Lauantai puolestaan vierähti AKK:n mätsärissä, joka oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Match Shown jälkeen kävimme vielä Viikissä lenkillä ennen Vantaalle paluuta. Sunnuntai oli lepopäivä koirille, kun suuntasimme päiväksi keskustaan ja illalla matkattiin Tampereelle. Kiva viikonloppu hyvässä seurassa siis :).

Alkuviikko keskityttiin enimmäkseen lenkkeilyyn, mutta loppuviikosta päästiin myös treenaamisen makuun. Torstaina oli Harri Huittisen ohjaustekniikkakurssin ensimmäinen kerta ja perjantaiaamuna käytiin vielä treenaamassa samoja asioita omatoimisesti. Sumin toiset hakutreenit oli tänään, niistä tarkemmin myöhemmin! Tokoa ei olla juurikaan treenattu, täytyisi nyt ryhdistäytyä ja väsätä Sennalle treenisuunnitelma, Sumillekin ehkä joku kevennetty versio. Samoin jälkitreenit ajattelin aloittaa Sennan kanssa, tavoitteena tehdä ja ajaa yksi jälki/viikko, saa nähdä miten onnistuu...!  

Niin kuin kuvasta näkyy, Sumi pääsi tällä viikolla eroon karvoistansa ja Sennaa odottaa sama kohtalo lähipäivinä. On tuo lyhyt turkki vain niin helppo, ei lähde risut & oksat metsästä mukaan ja peseminen on varsin vaivatonta kun turkki kuivuu hetkessä :). Koirat saivat myös punkkipannat kaulaansa sen jälkeen kun löysin Sumista parin päivän sisällä yhteensä kuusi punkkia!! Meillä ei ole aiemmin juuri punkkeja ollut, tiedä sitten mistä nuo nyt ovat ilmestyneet :(. Sennasta en punkkeja kovasta etsinnästä huolimatta ole löytänyt.

Ensimmäiset hakutreenit

Tänään alkoi Tampereen Pikkukoirien hakukurssi, jota odotettiin Sumin kanssa erittäin innokkaasti. Kurssi kestää yhteensä kuusi kertaa ja kouluttajana toimii Tiina Hynninen.

Sumin kanssa on hakua kokeiltu tätä ennen vain kerran, kolmisen vuotta sitten Levekin hakupäivässä. Silloin treenattiin pk-tyyppisesti, eli koira lähetettiin etsimään maalimiehiä keskilinjalta. Sumi hoksasi homman tuolloin hyvin, tosin se myös näki kun maalimiehet menivät namien kanssa metsään eli etsintä oli sinänsä aika helppoa. Pikkukoirien kurssilla sen sijaan treenataan enempi pelastuskoiratyyppisesti, eli maalimiehiä etsitään ikään kuin yhdessä koiran kanssa siten että koira kulkee edellä ja saa rauhassa etsiä, ja itse seurataan perässä. Meille tuo sopii todella hyvin, sillä Sumin pienen koon takia meillä ei ole aikomustakaan lähteä kisaamaan pk-puolelle eli kyseessä on puhtaasti harrastus. 

Sumi oli autosta päästessään ihan innoissaan ja sillä oli hirmuinen kiire kohti metsää. En tiedä pystyikö se muistamaan edellistä hakukertaa niin pitkän ajan takaa, mutta ainakin se lähti liivit päälle saatuansa innokkaasti etenemään. Ensimmäinen maalimies tuli vastaan hieman yllättäen metsän reunassa olleen rakennuksen nurkalla ja sille Sumin täytyi pari kertaa epäluuloisesti haukahtaa, mutta lopetti heti tajuttuaan ihmisen olevan tuttu ja tarjoavan nameja. Namit syötyään annoin Sumille luvan lähteä etsimään seuraavaa maalimiestä ja Sumi suunnisti suoraan metsänpuolelle. Nyt se selvästi etsi ja saikin melkein heti vainun molemmista jäljellä olevista maalimiehistä. Ensimmäinen löytyikin melko helposti ja heti hajun saatuaan Sumi meni maalimiehen luokse reippaasti häntä heiluen. Viimeinen maalimies oli hieman haastavampi löydettävä, mutta Sumi ei lannistunut vaan jatkoi etsimistä käyden aina välillä mun luona tarkistamassa perässä kulkevat ihmiset ja varmistamassa ettei haju ollut meistä lähtöisin. Lopulta se sai hajun myös viimeisestä maalimiehestä ja suunnisti sen luokse nopeasti ja itsenäisesti. Lopuksi vielä kaikki palkkasivat ja kehuivat Sumia, joskin Sumi oli vähän sitä mieltä, että etsintöjä oltaisiin voitu vielä jatkaakin ;).

Kaiken kaikkiaan Sumi sai Tiinalta positiivista palautetta työskentelystään, joskin Sumin kanssa pitäisi kiinnittää huomiota alun rauhoittumiseen sekä olla tarkkana, ettei se lähde etsimään seuraavaa maalimiestä ennen kuin vasta luvan saatuaan. Omaankin silmään Sumin meno näytti hyvältä, tuntui että se oikeasti tykkäsi tuosta puuhasta viilettäessään metsässä häntä heiluen ja iloinen virne naamallaan, mutta kuitenkin tosissaan etsien :). Tuli sellainen olo, että haku voisi hyvinkin olla Sumille sopiva laji!

Senna 8 v. !!!

Senna 4 vko (saa arvata kumpi se noista on ;))

10 vko

11 vko

1 v.

2 v.

3 v.

4 v.

5 v.

6 v.

7 v.

8 v.

Ainakin siitä asti kun Senna täytti viisi vuotta, olen potenut jatkuvasti kasvavaa ikäkriisiä sen vanhenemisesta. Miten sitä onkin niin vaikea hyväksyä, että koira vanhenee vuosi vuodelta? Ja aika menee ihan liian nopeasti. Vastahan Senna oli pentu ja minä 14-vuotias onnellinen ensimmäisen koiran omistaja. Ja nyt se täyttää jo kahdeksan. Kahdeksan, ei ole todellista! Varsinkin kun Sennan käytös antaa ymmärtää ihan muuta. Sen päivittäisiä touhuja ja tempauksia seuratessa tuntuu, ettei se ole vanhentunut näiden vuosien aikana päivääkään. Mieleltään se on ikuinen pentu, koira joka ei koskaan kasva aikuiseksi. Väkisinkin tulee haikea olo, vaikka oikeasti pitäisi iloita pikkuisen päivänsankarin puolesta :).

Paljon onnea maailman parhaalle synttärisankarille!!