Agirotu 2012

Tänä vuonna Agirotu järjestettiin Kuopiossa 29.6-1.7 ja me kisattiin Sumin kanssa yhteensä kolme virallista starttia sekä osallistuttiin joukkuekisaan lagottojen medijoukkueessa. Tulossaldo ei ollut mitenkään kehuttava, perjantain radalta 10 ja molemmilta lauantain radoilta hyl. Osaamisesta ei jäänyt kiinni (ei ainakaan omasta mielestäni), radat olivat varsin helppoja ja suoria, mikä taas toisaalta tuotti meille hankaluuksia. Lisäksi Sumi otti ihan ihmeellisiä kieltoja, lähti nuuskimaan kesken kaiken eikä sen vire ollut muutenkaan ihan kohdillaan, jotenkin tosi flegmaattista meininkiä eikä se kerännyt radanlaidallakaan sellaisia kierroksia kuin yleensä ennen startteja :(. Vasta sunnuntain joukkuerata alkoi olemaan sellaista normaalia Sumia. Itse ratakin oli paljon kivempi (suunnilleen kakosluokan tasoa), tuntui että pääsi oikeasti ohjaamaan ja tekemään meidän tasoista suoritusta. Ja ilmeisesti kaatosade sopii meille kisasääksi paljon paremmin kuin kuumuus ja auringonpaiste ;). Tuloksena joukkueradalta 5 (puomilta) ja ihan hyvä aika. Joukkueemme kokonaistulos taisi olla 23/29. 

Matkaseuraksi Kuopioon saatiin Hellu & Syke :). Yövyttiin Kuopion keskustassa Sokos Hotel Puijonsarvessa, joka ei sijaintinsa puolesta olisi voinut olla parempi. Viereisessä puistossa oli hyvä tehdä lyhyet aamulenkit, torille (tai sille mitä siitä oli jäljellä, ammottava aukko) käveli hetkessä ja perjantai-iltana käytiin lenkillä satamassa sekä tutustumassa Kuopion tuomiokirkkoon eli kulttuuriakaan ei reissusta puuttunut! ;)

Kuvia on vähän kehnosti, kisapaikalta ei yhtään, eikä myöskään itse kisaajasta, ainoastaan noista kahdesta turistikoiruudesta.

Hotellista sai tämmöset, jokainen koira omansa!

Toko SM, Kuopio

Perjantai-iltapäivänä otettiin suunnaksi Kuopio ja Tokon SM-kilpailut 2012. Reissuun lähdettiin Levekin joukkueen kanssa, minä ja Senna siis matkassa mukana varakoirakkona. Majoituttiin Rauhalahdessa neljän hengen mökeissä, meidän mökkiseuraksi valikoituivat lagotot Sissi & Sera sekä amstaffi Sylvi. Koirat tulivat keskenään toimeen loistavasti, mitä nyt Senna hieman komenteli nuorempiaan jos meno yltyi sen mielestä liian railakkaaksi. 

Itse joukkuekisa käytiin lauantaina varsin mukavassa säässä, aurinko paistoi, mutta lämpötila pysyi viileän tuulen ansiosta kohtuullisena. Meitä ei Sennan kanssa onneksi tarvittu, vaan kaikki joukkueen varsinaiset jäsenet pääsivät osallistumaan ja me saatiin nauttia kisatunnelmasta turisteina :). Aamupäivä vierähti alokasluokan kehillä Sarin & Sissin ja Anun & Sylvin suorituksia seuratessa ja puolenpäivän aikaan lähdettiin Sennan kanssa valloittamaan Puijoa. Kiivettiin laskettelurinnettä pitkin ylös mäkihyppytornien juurelle ja takaisin alas tultiin enemmän tai vähemmän kyseenalaisia metsäpolkuja pitkin, oli paikoin hiukan jyrkkää ja kallioista maastoa, mutta selvittiinpäs alas. Iltapäivällä katseltiin vielä loppujen joukkuelaisten suoritukset, kun Henna & Hukka pyörähtivät alokasluokassa, Sari & Kirppu voittajassa ja Marja & Lola EVL:ssä. Hienoja tuloksia tuli, Levekin joukkueelle 2xykköstulos, 2xkakkostulos ja 1xkolmostulos eli kaikki tekivät tuloksen ja joukkueen lopullinen sijoitus oli 23/68 eli ei ollenkaan huonosti! 

Turisteina keskityttiin luonnollisesti myös shoppailupuoleen, joskaan myyntikojujen määrä ei päätä huimannut (ei sillä että mulla olisikaan ollut enempää varaa shoppailla...). Mukaan lähti iso vinkuva karvapatukka Sennan treenileluksi, samanlainen reikäpallo kuin Sykellä sekä treenitasku. Jälkimmäisen hankintaa olin pohtinut jo pidemmän aikaa ja ihan viime hetkillä ennen lähtöä kävin sen ostamassa, toivottavasti sille tulee nyt käyttöä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli hyvin onnistunut ja seura mahtava, tuli nähtyä paljon hienoja suorituksia, tiukkaa arvostelua ja saatua pieni kipinä lähteä itsekin ihan kisaamaan asti... Josko mut ja Sumi huolittaisiin ensi vuonna joukkueeseen alokasluokan koirakkona..? Saas nähdä. Sennaa varten tuollaiset kisat ei oikein ole, päivästä kun tulee väkisinkin pitkä eikä se osaa oikein rentoutua kisapaikalla. Mutta Sumpun kanssa voisi lähteä yrittämään :).

Aktiivista meininkiä

Sunnuntain ohjelmaan kuului Tamskin match show Hakametsän jäähallilla, jonne mukaan lähti tällä kertaa ainoastaan Senna. Pääsiäisenä Sennaa jostain syystä jänskätti mätsärissä kovasti, mutta nyt se oli onneksi taas oma itsensä ja esiintyi reippaasti! Ehkei sen liikkuminen kehässä ole vieläkään sitä parasta mahdollista, sen tulisi olla paljon ryhdikkäämpi, mutta ainakin parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuomari ei kuitenkaan tainnut täysin vakuuttua Sennasta, kun tulokseksi tuli punaisten veteraanien neljäs. Veteraaneja ei siis ollut kuin seitsemän ja neljä niistä sai punaisen nauhan ;). Mätsärin jälkeen käytiin pikaisesti kotona, napattiin Sumi mukaan ja suunnattiin pikkukoiralenkille Hervantaan.

Tänään ohjelmassa piti olla agilitya heti aamusta, mutta suunnitelmat muuttui kun suunnattiinkin Hellun & Syken kanssa Niihamaan tokoilemaan, jäljestämään ja lenkkeilemään. Tehtiin lyhyet ja ytimekkäät treenit eikä lenkkikään ollut mikään hirmuisen pitkä, mutta aikaa vierähti kuitenkin kolmisen tuntia... Hups! Tehtiin ensin Sennalle ja Sykelle jäljet pellolle, joskaan en ollut varautunut aloittamaan Sennan jälkitreenejä vielä tänään, joten jäljestä tuli ruhtinaalliset 12 m pitkä kun namit loppui kesken... Noo, parempi sekin kuin ei mitään! Ensi kerralla tehdään sitten pidempi :D. Senna jäljesti kyllä hyvin ja muisti mistä on kyse, mutta jälki vain loppui ennen kuin lagotto ehti päästä nenänsä kanssa kunnolla vauhtiin. 

Jälkien vanhetessa tehtiin hieman tokoa, Senna aloitti tekemällä ruutua, noutoa ja luoksaria pysäytyksellä. Ruutua tehtiin namipalkalla ja se oli ihan jees, mutta todettiin että jatkossa voisi treenata kosketusalustalla ja apuohjaajan kanssa, joka palkkaisi Sennan pallolla. Sennalle on alunperin opettu ruutu kosketusalustalla, mutta koska palkkaaminen oli hidasta namipalkalla (Senna ei silloin vielä palkkaantunut pallosta niin hyvin kuin nykyisin), niin vaihdettiin namialustaan. Mutta namialustakaan ei ole ollut pidemmän päälle toimiva, koska se aiheuttaa ylimääräistä nuuskimista ja namien etsintää. Eli jatkossa kosketusalusta + pallo ja vain joskus harvoin vahvistetaan namialustalla. Nouto oli myös ok, mutta Sennan tapaan aika konemainen suoritus. Tähän yritetään jatkossa saada intoa lisää, olisi hyvä jos Sennan saisi palkkaantumaan jo itse noudosta. Luoksetulo puolestaan hajoaa nyt vähän käsiin, kun sekä luoksetulo että pysäytys ovat liian hitaita. Pitäisi tehdä molempia erikseen ja vaatia kerralla vain toista, joko nopeaa luoksetuloa tai nopeaa pysähdystä. Nyt täytyisi vain oikeasti tehdä se kunnon treenisuunnitelma ja alkaa treenaamaan joka päivä. Tai edes joka toinen!

Sumpun kanssa tehtiin kevyemmät treenit, ainoastaan seuraamista ja noutoa, sekä niiden välissä lelunvaihtoleikkiä. Seuraaminen oli suurimmaksi osaksi ihan kivan tuntuista ja ilmeisesti myös melko hyvän näköistä, mitä Sumi nyt hieman meinasi kytätä kättä ja pomppia, mutta hyppiminen loppui kun tajusin itse ottaa lyhyempää askelta. Noudossa ei oikeastaan mitään suurta huomautettavaa. Sumin nouto on siis siinä pisteessä, että into kapulaa kohtaan on kova, oikea ote ei vielä mitenkään hirveän varma ja kapulan se tuo hyvin muttei osaa tulla sen kanssa vielä sivulle. Tuota kapula suussa sivulletuloa täytyisi alkaa nyt seuraavaksi treenata. Kokonaisuudessaan Sumi taisi tehdä porukan parhaat treenit, joskin siltä yleensä vaaditaankin vähiten ja tarkkuus on "vähän sinne päin".

Illalla lähdetään korkkaamaan agilityn kesäkausi, ensimmäiset ohjatut treenit ovat tosin vasta viikon päästä, mutta mennään porukalla treenaamaan omatoimisesti jo nyt. Kivaa kun meillä on pieni, aktiivinen ja suurimmaksi osaksi myös aiemmilta kesiltä tuttu treeniporukka :).

Toukokuu saapui

Viime viikonloppu meni mukavasti Vantaalla Hellun & Syken kanssa. Perjantaina tehtiin parin tunnin lenkki Paloheinässä, ja ilmeisesti myöhäisestä ajankohdasta johtuen saatiin lenkkeillä kaikessa rauhassa ja kuunnella lintujen viserrystä. Lauantai puolestaan vierähti AKK:n mätsärissä, joka oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Match Shown jälkeen kävimme vielä Viikissä lenkillä ennen Vantaalle paluuta. Sunnuntai oli lepopäivä koirille, kun suuntasimme päiväksi keskustaan ja illalla matkattiin Tampereelle. Kiva viikonloppu hyvässä seurassa siis :).

Alkuviikko keskityttiin enimmäkseen lenkkeilyyn, mutta loppuviikosta päästiin myös treenaamisen makuun. Torstaina oli Harri Huittisen ohjaustekniikkakurssin ensimmäinen kerta ja perjantaiaamuna käytiin vielä treenaamassa samoja asioita omatoimisesti. Sumin toiset hakutreenit oli tänään, niistä tarkemmin myöhemmin! Tokoa ei olla juurikaan treenattu, täytyisi nyt ryhdistäytyä ja väsätä Sennalle treenisuunnitelma, Sumillekin ehkä joku kevennetty versio. Samoin jälkitreenit ajattelin aloittaa Sennan kanssa, tavoitteena tehdä ja ajaa yksi jälki/viikko, saa nähdä miten onnistuu...!  

Niin kuin kuvasta näkyy, Sumi pääsi tällä viikolla eroon karvoistansa ja Sennaa odottaa sama kohtalo lähipäivinä. On tuo lyhyt turkki vain niin helppo, ei lähde risut & oksat metsästä mukaan ja peseminen on varsin vaivatonta kun turkki kuivuu hetkessä :). Koirat saivat myös punkkipannat kaulaansa sen jälkeen kun löysin Sumista parin päivän sisällä yhteensä kuusi punkkia!! Meillä ei ole aiemmin juuri punkkeja ollut, tiedä sitten mistä nuo nyt ovat ilmestyneet :(. Sennasta en punkkeja kovasta etsinnästä huolimatta ole löytänyt.

Elokuun kuulumisia

Kisasimme Sumin kanssa kesän viimeiset agilityt Janakkalassa heinäkuun viimeisenä lauantaina. Päivä oli kuuma ja kisapaikka & lenkkimaastot loistavat, mutta tulospuoli jäi laimeaksi, 2xhyl. Ekalta radalta törkeä puomin kontaktin yli hyppääminen, pari virhettä kepeiltä ja sen jälkeen hypyn ohi suoraan putkeen -> hyl. Toiselta radalta hylky tuli heti tokalta esteeltä ja muutenkin rata mentiin aika lusmuillen läpi, fiilis oli tuon ekan radan jäljiltä ihan hukassa. Liikaa kisoja lyhyen ajan sisällä ja liian vähän treeniä, niin ei pakka pysy kasassa. Parasta siis siirtyä kisatauolle.

Viime viikolla vietimme sunnuntaista keskiviikkoon mökkilomaa Keski-Suomessa, joskin 6-vuotias serkkuni piti huolen siitä ettei rauhallisesta ja rentouttavasta lomasta ollut tietoakaan ;). Koirat kuitenkin nauttivat suuresti, varsinkin Sumi otti kaiken ilon irti mökkielämästä juosten ja riehuen, sekä hyppimällä säännöllisin väliajoin laiturilta järveen. Senna puolestaan keskittyi uimiseen, se vietti helpostikin 10 min yhteenputkeen järvessä, minkä jälkeen täytyi tietenkin päästä saunaan lämmittelemään ;). 

Mutta oli mökkireissusta vähän ikäviäkin seurauksia, sillä keskiviikkona huomasin Sumin silmän punoittavan & rähmivän, ja seuraavana aamuna silmä oli melkein kokonaan ummessa. Saatiin samaiselle iltapäivälle aika eläinkääkäriin, missä lääkäri totesi jonkin risun tms. tökänneen Sumia silmään. Hoidoksi saatiin silmätipat 4 krt/pvä kahden viikon ajan sekä kipulääkitys neljäksi päiväksi. Nyt tuosta on kulunut viisi päivää ja silmä on lähtenyt paranemaan hyvin.

Silmäepisodin takia Sumilta jäi kuitenkin Suomen Lagottoklubin kesäpäivät väliin, joten suuntasimme sinne tällä kertaa Sennan kanssa kahdestaan. Kesäpäivät järjestettiin tänä vuonna Kvarnuddenissa, Pernajassa. Paikka osoittautui varsin kivaksi, perjantai-iltaa lukuunottamatta saimme olla lagottoporukalla täysin keskenämme eikä muista ihmisistä ollut tietoakaan. Kvarnuddenissa oli myös mukava hiekkaranta ja koirat saivatkin aika vapaasti polskia meressä. Lauantain ohjelmaan kuului turkkien trimmausta, koirien uimaopetusta, kesäpäiväshow (eli eräänlainen mätsäri) sekä lagottoaiheinen tietokilpailu, josta onnistuin voittamaan koirille aktivointipallon :). Sunnuntaina luvassa oli hakua ja rally-tokoa, joista sai osallistua joko toiseen tai molempiin. Itse tein sen päätöksen että osallistutaan vain rally-tokoon, hakua kun on tullut kokeiltua ennenkin. Lounaan jälkeen koittikin jo kotiinlähdön aika, hauskaa oli tänäkin vuonna, suuret kiitokset siitä järjestäjille sekä kaikille osallistujille! Ensi vuonna taas uudestaan :).

Agirotu 2011

Agirotu 2011 kisattiin Lappeenrannassa, minne starttasimme Sumin kanssa aikaisin lauantaiaamuna. Ensimmäinen startti kisattiin puolenpäivän aikaan melkoisessa hellesäässä, jo rataantutustumisen jälkeen oli niin kuuma ja voimatonolo ettei mitään rajaa... Sumi yllättävää kyllä jaksoi hyvin ja teki hommia olosuhteisiin nähden kivasti. Oma keskittyminen sen sijaan oli jossain ihan muualla ja sen jälkeen kun heti tokalta esteeltä tuli kielto mentiinkin loppurata varsin huolimattomasti läpi, mikä näkyi myös virhepisteiden määrässä: rv 20 av +3,15 s tulos 23,15 sij. 11/39. Ei hyvä.

Radan jälkeen sai onneksi rauhassa kerätä voimia päivän toista koitosta varten ja samalla fiilistellä Agirodun tunnelmaa & katsella upeiden koirakoiden menoa Finnish Open SM -finaalissa. Oli kyllä hienoja suorituksia!

Meidän seuraava startti oli vuorossa vasta kuuden jälkeen illalla. Valssit meinasivat levitä vähän turhan pitkiksi, kepeiltä tuli kielto ja joku mystinen vitonen saatiin jostakin (mulle on vieläkin epäselvää mistä se tuli?), mutta muuten ihan kivaa ja vauhdikasta menoa. Lopputulos rv 10 av -4,53 sij. 10/30.

Illaksi suuntasimme mökkeilemään tuttujemme luokse Suomenniemelle eli noin tunnin ajomatkan päähän Lappeenrannasta. Saimme Sumin kanssa yöpyä varsin viihtyisässä pikkuaitassa ja koiraseuraa Sumille piti norwichinterrieri Taika :). Mökkielämä oli selvästi Sumin mieleen, ehdottomasti parasta hupia oli ottaa kunnolla vauhtia ja hypätä laiturilta järveen! Seuraavana aamuna pikkukoira oli vakaasti sitä mieltä, että hän jää mökille eikä lähde minnekään kisaamaan ;).

Sunnuntaina oli vuorossa joukkuekilpailut, joihin saatiin tänä vuonna muodostettua peräti kaksi lagottojoukkuetta: Lentävät Lagotot osallistuivat medikilpailevien luokkaan ja Tryffelikuonot maksikilpaileviin. Lentävät Lagotot olivat vuorossa ensin ja joukkueeseen kuului mun ja Sumin lisäksi Sirpa & Ambra, Tanja & Alma sekä Satu & Zida. Menestystä ei tullut, mutta hauskaa oli ja ainakin jäi parannettavaa ensivuotta ajatellen! Ainoastaan Sirpa & Ambra onnistuivat tekemään puhtaan nollaradan, muut joukkueen jäsenet keskittyivätkin enemmän tai vähemmän pisteiden keruuseen ;). Sumpun kanssa mm. kierrettiin yksi hyppy, mentiin putki ylimääräisenä esteenä edestakaisin ja taisi sitä yksi rimakin tulla alas... Kaikki tuo tapahtui ihan alkuradasta, Sumi kävi pikkuisen kierroksilla, mutta onneksi meno rauhoittui loppua kohti ja suurinosa radasta mentiin ihan nätisti. 

Tuloksellisesti ei siis mitenkään loistokas viikonloppu mun ja Sumin osalta, mutta toisaalta tuonne lähdettiinkin pitämään hauskaa. Muuten viikonloppu olikin todella onnistunut ja seura oli ihan parasta! Ja vaikka lagottojoukkueet jäivätkin sijoituksissa häntäpäähän niin yksilöradoilla lagotot tekivät hienoja nollatuloksia sijoitusten kera, mikä on noin isoissa kisoissa ihan huippu juttu! Ja ensi vuonna uudestaan, tottakai :D.

Joka Koiran Sprinttimestaruus

Joka Koiran Sprinttimestaruus 2011 ratkottiin tänään Kaupin vinttikoiraradalla ja kilpailun järjestäjänä toimi Tampereen Seudun Greyhoundklubi ry (TSGK). Senna osallistui kilpailussa yli 40 cm luokkaan ja Sumin olin ilmoittanut alle 40 cm luokkaan.

Alle 40 senttiset kisasivat ensin, Sumi juoksi porukan keskivaiheilla numerolla 20. Ilmoittatuneita oli tässä luokassa muistaakseni 36 ja muutama oli jättänyt tulematta, mahdollisesti kovan helteen vuoksi. Torstain treenien perusteella tiesin, ettei Sumi vieheestä kiinnostu, joten jätin sen lähtöön ja juoksin itse maaliin vastaanottamaan sitä. Sumppu juoksi hienosti, joskin vähän ennen maalia/maalin kohdilla se hieman hidasti vauhtia, mikä saattoi näkyä ajassa. Koirien juoksema matka oli 80 m ja Sumin aika tuolla matkalla 9,22 s. :).

Senna puolestaan juoksi isoissa koirissa numerolla seitsemän. Mietin ennen meidän vuoroa että jätänkö sen lähtöviivalle ja juoksen itse maaliin vastaanottamaan (niin kuin olen aina tehnyt Rotu Racessa ja Mansen Murressa), mutta lopulta päätin ottaa riskin ja lähettää Sennan itse vieheen perään. Torstaina se juoksi sen n. 40 m matkan hienosti, mutta epäilin että 80 m olisi sille vielä liian pitkä matka ja että Senna jäisi puolenvälin paikkeilla odottamaan mua, mutta ei! Mun lagotoksi naamioitunut pikkuvinttikoira ampaisi vauhdilla vieheen perään ja juoksi täysiä koko matkan, ilman että sitä oli kukaan tuttu ihminen vastaanottamassa maalissa :D. Ja voi että se tykkää tuosta touhusta, pakko alkaa käymään radalla useamminkin sen kanssa! Täytyy vain toivoa että sen mielenkiinto rajoittuu noihin elottomiin vieheisiin, ettei jonakin päivänä käy niin että Senna päättää lähteä esim. jäniksen perään... Se ei enää oliskaan kiva juttu.

Ja Sennan aika oli tosiaan 8,65 s. eli se ei ihan päässyt muutama vuosi sitten Mansen Murressa juoksemaansa aikaan 7,95 s. mutta onhan tuokin tosi hyvä aika 7-vuotiaalle koiralle :). Sijoituksia en tiedä, paitsi sen ettei kummankaan ajalla ylletty kolmen parhaan joukkoon.