torstai 20. maaliskuuta 2014

Sumista kakkosluokkalainen!



Maaliskuu on sujunut kivasti. Iloa ja onnistumisia sekä paljon hyviä hetkiä! Ollaan fiilistelty kevättä ja sen jälkeen takatalvea, kisattu agilityssa, noustu Sumin kanssa kakkosiin ja Sennan kanssa mennään huomenna tokokokeeseen melkein viiden vuoden kisatauon jälkeen, jännää! 


Vantaa 09.03.2014, HSKH
Tuomari Henri Luomala

D-agilityrata
Aika 42,91 s / Nopeus 3,82 m/s / Aikavirhe -7,09 s / Ratavirheet 5 / Tulos 5 / Sijoitus 5.

E-agilityrata
Aika 40,79 s / Nopeus 3,52 m/s / Aikavirhe -4,21 / Ratavirheet 5 / Tulos 5 / Sijoitus 3.


Hyvät kisat. Ehkäpä jopa meidän parhaat koskaan, mukavan haastavat radat ja me tehtiin töitä alusta loppuun hyvällä fiiliksellä ja asenteella. Mutta. Ne kepit, molemmilla radoilla Sumi tuli kolmannesta välistä ulos, miksi?? En tiedä. Harmitti ja meinasi pieni epäusko iskeä, eikö meidän ole ikinä tarkoitus nousta kakkosiin. Ollaan koko alkuvuosi tehty kivantuntuisia ratoja, mahdollisuuksia on ollut monta, mutta aina on tullut joku pikkumoka. Varsinkin E-rata oli oikeasti todella hyvä ja olisipa se ollut maukas nollarata ilman keppivirhettä! 


Lempäälä 16.03.2014, Tamsk
Tuomari Eija Berglund

A-agilityrata
Aika 40,58 s / Nopeus 4,04 m/s / Aikavirhe -11,42 / Ratavirheet 0 / Tulos -11,42 / Sijoitus 2. / SERT -> kakkosiin!!   


Pakkonolla. Sumi varasti törkeästi lähdössä ennen kuin ehdin edes jättämään sitä ja tästä olen pitänyt tiukkaa linjaa että istutan uudelleen jos varastaa. Nyt mietin sekunnin ja päätin, että nyt mennään eikä oteta hylkyä. Tehdään se nollarata ja otetaan se SERTI, jota ollaan metsästetty. Ja niinhän me tehtiinkin! Alkua lukuunottamatta rata oli oikeasti hyvä, ei mitään suurempaa valittamista ja tulihan siitä lopulta hyvä fiilis, me saatiin SERTI ja me noustiin kakkosiin. Oikeasti, me tehtiin se!! 




Lempäälä 16.03.2014, Tamsk
Tuomari Allan Mattson

B-agilityrata
HYL 


Luokkanousun myötä meidän toinen startti siirtyi pitkälle iltapäivään, joten käytiin välissä kotona ja palattiin myöhemmin takaisin hallille. Päätin, etten aseta tälle radalle mitään tavoitteita, käydään katsomassa miltä kakkosissa näyttää ja tehdään tasoisemme suoritus. Noh, ei mennyt ihan putkeen. Taidettiin molemmat olla jo päivän jäljiltä aika väsyneitä, jalat turtana seisoskelusta ja koko kroppa ihan kohmeessa. Sumppu puolestaan päätti, että nyt on menty niin monta starttia kiltisti että on aika vähän rallatella. Homma lähti totaalisesti lapasesta jo heti alussa, Sumi teki ensimmäisillä kuudella esteellä mukavasti omaa rataa ja suhasi minne sattuu. Seiskaesteestä eteenpäin kuitenkin ihan ok, mitä nyt tuli puomin kontaktilta yli. Hmm. Rata oli kuitenkin ihan jees ja tuntui meille sopivalta, vähän haastetta mutta ei missään tapauksessa liian vaikea. Tästä on hyvä jatkaa!
 



Seuraavat kisat on jo tänäiltana, yksi startti Tamskin iltakisoissa. Lisäksi ehdin jo ennen viime viikonlopun kisoja ilmoittamaan Sumin sunnuntaille BAT:n kisoihin. Näiden jälkeen jäädään luultavasti kisatauolle, alkaa pakka sen verran hajoilemaan (lähtötilanteet ja kontaktit vaatii selkeesti treeniä) ja tuntuu että jopa treenitauko olisi tervetullut. Semmonen pieni nollaus ennen uusiin haasteisiin tarttumista :).




Sennan kanssa mennään tosiaan huomenna tokokokeeseen, jännittää ja pelottaa, suurin haaste tulee olemaan oman jännityksen pitäminen kurissa. Tavoitteena meillä olisi tehdä mahdollisimman rento ja iloinen suoritus, sellainen josta molemmille jäisi hyvä mieli. Tulostavoitteita ei ole, mutta kaikkeen on mahdollisuus niin hyvässä kuin huonossakin. Treenit on menneet todella kivasti viime aikoina, Sennan vire on pysynyt hienosti läpi treenien, se on ollut tohkeissaan ja tehnyt asenteella! Jotain pientä viilausta vielä mm. perusasentojen ennakointi jäävissä ja kaukoissa on ollut ongelma, samoin seuraamisen käännökset meinaa lipsua ja kontakti pudota, mutta tätä on saatu aika hyvin korjailtua. Pelonsekaisella mielenkiinnolla odotan huomista ;).




Kuvat parin viikon takaa, ennen takatalvea.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Helmikuu

Treenejä, kisoja, ja yksi näyttely eli ihan hyvä helmikuu. Tosin tuosta ulkona vallitsevasta säätilasta olen toista mieltä, missä on lumi, missä pakkaset ja missä talvi?! Rakastan talvea ja inhoan kevättä, erityisesti märkää maata ja kurakelejä. Kahden viikon talvi ei ole riittävä, ei jos on edellisestä keväästä asti haaveillut korkeista hangista ja pikkupakkasista. Jonakin päivänä muutan vielä Lappiin.

Se säästä, seuraavaksi niihin treeneihin. Tässä kuussa meillä on ollut kahdet Harrin treenit ja Annen valmennus, jotka on menneet ihan jees. Tai no, välillä tuntuu että me vain sählätään läpi treenien, koira sinkoilee ja itse ohjaan miten sattuu. Keskiviikkona Annen valmennuksessa päätin jo etukäteen tsempata ja suunnittelinkin ensimmäisen osan treeneistä aika hyvin etukäteen. Tai ainakin siihen nähden hyvin, että yleensä en suunnittele juuri mitään, heh. No, tällä kertaa kuitenkin päätin, että tehdään ensimmäisessä osassa ensimmäiset 17 estettä eli noin puolet radasta siten, että esteet 1-10 melko sutjakkaasti läpi ja sen jälkeen tahkotaan esteet 11-17 huolella, johtuen ihan siitä että tuo pätkä oli mulle melkoista kieputusta ja kun en tunnetustikaan osaa tehdä valsseja ajoissa. Mutta tällä kertaa päätin tosissani yrittää ja toisto toiston jälkeen alkoikin sujumaan ihan kivasti! Sen jälkeen pidettiin ansaittu tauko. Loppuradan alkuosa eli esteet 18-26 meni vielä ihan jees, valssit oli ok ja persjättö kuulemma jopa hyvä! Sen jälkeen tultiinkin meidän treenien suurimpaan ongelmaan... Väsyneeseen ja keskittymiskyvyttömään ohjaajaan, joka ei vaan saanut käsiään ja jalkojaan toimimaan yhdessä. Köh. Sitähän sitten hinkattiin miten se muuri pitäisikään ohjata, eikä loppuen lopuksi taidettu päästä edes kelvolliseen suoritukseen. Eli suunnitelmallisuuden seuraksi voisi listalle lisätä keskittymisen loppuun asti. Koira jaksaa, ohjaaja ei.



Helmikuun aikana kisattiin vain yhdet kisat ja ihan hyvä niin, Janakkalan sähläämisen jälkeen pieni kisatauko tuntui hyvältä. Viime lauantaina oltiin jälleen kerran Tamskin kisoissa SDP:llä, vähän jännitin millaiset kierrokset Sumi mahtaa nostattaa yli viikon treenitauon jälkeen, mutta se olikin varsin kiltisti! Oma meno vain oli jotenkin tosi jäykkää, en tiedä johtuiko helpohkoista radoista vai mistä ettei jaksanut panostaa täysillä. Tehtiin molemmilla radoilla pari ärsyttävää virhettä, sellaisia jotka olisi voinut helposti välttää. A-radalta kieto kepeiltä sekä yksi ylimääräinen mutka (mistä ei kuitenkaan kieltoa, ihme kyllä) ja B-radalta kielto keinulta ja lopuksi rikottiin vielä rengas. Medeissä oli todella vähän osallistujia, joten onnistuttiin sijoittumaan molemmilla radoilla kolmansiksi. Eipä se paljoa lohduta, vaikka tottakai kisalahjakortit on ihan jees, samoin kuin M&M:n lahjakortit. Sumppu aikoo ostaa koko summalla herkkuja, pikkukoira oli niin pettynyt kun ei saanut palkinnoksi mitään syötävää!

Lempäälä 22.02.2014 Tamsk
Tuomari Salme Mujunen

A-agilityrata
Aika 37,57 s / Nopeus 3,86 m/s / Aikavirhe -12,43 s / Ratavirheet 5 / Tulos 5 / Sijoitus 3. 

B-agilityrata
Aika 36,48 s / Nopeus 4,00 m/s / Aikavirhe -13,52 / Ratavirheet 10 / Tulos 10 / Sijoitus 3.



Viikonloppu oli oikea koirailuviikonloppu, sillä seuraavana aamuna herätyskello soi 5.15 ja 6.05 starttasi matka kohti Jyväskylää ja koiranäyttelyä. Kyllä, koiranäyttelyä ja mulla oli jopa koira mukana! Kauan siitä oli puhuttu, mutta tammikuussa vihdoinkin toimin ja ilmoitin Sennan näyttelyyn yli kolmen vuoden tauon jälkeen ja ensimmäistä kertaa veteraaniluokkaan. Mentiin Salliksen kyydillä ja oltiin siten näyttelypaikalla jo hyvissä ajoin, noin kolme tuntia ennen meidän vuoroa. Itse jännitin eniten Sennan esiintymistä, tuloksella ei ollut oikeastaan väliä jos koira kulkisi kehässä edes kohtalaisesti. Ja menihän se ihan jees, tottakai Senna saisi olla kehässä iloisempi ja vapautuneempi, mutta ainakin se liikkui ja seisoi silloin kuin piti. Veteraaninarttuja oli yhteensä kaksi ja arvostelu oli nopeasti ohi, Sennalle ERI2 ja tyytyväisiä oltiin :). Arvostelussa ei ollut mitään uutta, oikeastaan se kuvaa Sennaa varsin hyvin.

Jyväskylä KV 23.02.2014
Tuomari Tino Pehar, Kroatia

Wildfinn Aleksiina VET ERI2

10 years old, good size, feminine head, I prefer a little stronger muzzle and a little wides skull, could have a little longer neck, good argulation, good movement for veteran.


Jos ei oltu käyty näyttelyissä yli kolmeen vuoteen, niin vielä pidempi aika on kulunut meidän viimeisimmästä tokokokeesta, melkein viisi vuotta. Tulimpa tässä aktiivisuuspuuskassa ilmoittaneeksi Sennan nyt myös tokokokeeseen maaliskuulle, luokkana AVO. Luultavasti kuolen jännityksestä, mutta joskus se tokokoekammo on kohdattava. 


maanantai 27. tammikuuta 2014

Osoitteenmuutos




Muutettiin koirien kanssa vuodenvaihteessa Vantaalta Helsingin Viikkiin. Asuntohakemus lähti marraskuun lopulla, viikkoa myöhemmin tuli asuntotarjous ja parin päivän miettimisajan jälkeen vastaanotin asunnon. Melkoisen nopeaa toimintaa, varsinkin kun hakemuksen jättäminen oli varsin spontaaniteko. Järjellä ajateltuna edellinen asunto oli todella hyvä ja täysin toimiva. Vielä muuttopäivänä katsellessani tyhjentyvää Vantaan asuntoa mietin olinko ihan hullu luopuessani siitä. Mutta se ei vain tuntunut enää hyvältä. Vantaa-elämä oli jo nähty ja oli muutoksen aika. 








Tavarat pakkasin yhdessä yössä ja seuraavana päivänä ne siirrettiin asunnosta toiseen parissa tunnissa, tehokasta sanoisinko! Muuton ehdottomasti aikaavievin osuus oli uuden asunnon siivoaminen, mutta lopulta kaiken pinttyneen lian ja pölyn alta paljastui mitä mukavin pieni asunto. Juuri sopiva yhdelle ihmiselle ja kahdelle koiralle. Kuusi neliötä lähti, mutta eipä ole ollut ikävä, kun tilalle saatiin selkeästi paremmat lenkkimaastot ja koulumatka lyheni merkittävästi.






Ensimmäiset Viikki-viikot ovat sisältäneet melkoisia pakkaspäiviä, mutta eipä ole tahtia haitannut. Olen iloinnut kouluun kävelemisestä, bussiaikatauluista luopumisesta, lähikaupasta ja pitkistä metsä- & peltolenkeistä. Treenattu on myös, ojankolenkkeilty ja yhtenä iltana suunnattiin Paloheinän lenkkipoluille, josta pakkanen oli karkoittanut lähes kaikki lenkkeilijät ja koirat saivat riehua vapaasti. Tosin vapaasti ne on hilluneet viime aikoina muutenkin, varsinkin Sumi on ottanut ilon irti uusista maastoista. 




Ehkä tästä vielä koti tulee. Ainakin nyt Viikki tuntuu hyvältä eikä Vantaalle ole ikävä.


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kirpsakat kisat Janakkalassa


Auton mittarin laskiessa matkan aikana -24 asteeseen miettii väkisinkin onko agilitykisat näillä pakkasilla ihan järkevä tapa viettää sunnuntaipäivää. Perille päästyä pakkanen onneksi hieman laski, joten ei kun tavarat ja koirat halliin. 

Viime viikonloppuna avattiin meidän vuoden 2014 agilitykilpailukausi hienosti nollatuloksella + LUVA:lla sekä harmillisella vitosella (kielto keinulta) Tamskin kisoissa. Onni oli ilmeisesti lyhyt aikaista, sillä tänään palattiin siihen meidän normaaliin tulostasoon: 2xHYL. Joo-o, myönnän että ilmassa oli pieniä luokkanousupaineita vai pitäisikö sanoa haaveita. IKINÄ ei pitäisi ajatella tuloksia. Ei ikinä. Vaan pitäisi keskittyä siihen hetkeen, ohjata jokainen este huolella eikä miettiä kokonaisuutta, sitä ehtii miettiä radan jälkeenkin. Suoritustavoitteet kunniaan! Tätä olen yrittänyt itselleni hokea vaikka miten kauan, mutta kappas, heti kun tulee yksi kaivattu nollatulos niin ohjaajan pakka hajoaa ja kunnianhimo iskee. Ei näin. Tosin oli Sumppukin aikas röyhkeällä tuulella, ei ollut tietoakaan siitä kiltistä, sujuvasti etenevästä ja helposti ohjattavasta koirasta mikä mulla vielä viime viikonloppuna oli.

Tässä vielä tammikuun agilitytulokset:

Lempäälä 11.01.2014 Tamsk
Tuomari Esa Muotka. Tuomariharjoittelija Tomas Berglung

A-agilityrata
Aika 36,64 s / Nopeus 3,95 m/s / Aikavirhe -9,36 s / Ratavirheet 0 / Tulos -9,36 s / Sijoitus 2. / LUVA

B-agilityrata
Aika 39,06 s / Nopeus 3,51 m/s / Aikavirhe -4,94 / Ratavirheet 5 / Tulos 5 / Sijoitus 4.

Janakkala 19.01.2014 Jankk
Tuomari Minna Räsänen. Tuomariharjoittelija Janne Karstunen

A-agilityrata
HYL

B-agilityrata
HYL


Senna pääsi tänään pitkästä aikaa kisaturistiksi, joskin tuosta "pääsemisestä" voidaan olla montaa mieltä ja kenenkä mieleen nyt olisikaan monen tunnin odottelu viileähkössä hallissa. Jatkettiin kuitenkin Janakkalasta matkaa Helsinkiin, joten kotiin jääminen ei ollut vaihtoehto (liikkelle lähdettiin siis Tampereelta). Jos Senna jossakin on taitava, niin uusien kavereitten hankkimisessa. Erityisesti se on erikoistunut ihmiskavereihin, joiden luokse mennä rapsuteltavaksi, valittamaan kurjaa kisaturistin kohtaloaan ja tilaisuudentullen tunkemaan kuononsa takintaskuun namien toivossa. Namien varastelussa se onkin ihan paras ja salamannopea. Jollain kierolla tavalla se osaa myös hurmata ihmiset puolelleen, olemalla niiiin kiltti. Just. Tästäkin voidaan olla montaa mieltä :D. 

Nyt edessä näyttäisi olevan kuukauden kisatauko, joten ei kun heti huomenaamuna hallille hiomaan osaamista! (tämäkin tosin vain siksi, että joudumme heräämään aikaisin ja evakoimaan itsemme sähkömiehen tieltä).