Kirpsakat kisat Janakkalassa

Auton mittarin laskiessa matkan aikana -24 asteeseen miettii väkisinkin onko agilitykisat näillä pakkasilla ihan järkevä tapa viettää sunnuntaipäivää. Perille päästyä pakkanen onneksi hieman laski, joten ei kun tavarat ja koirat halliin. 

Viime viikonloppuna avattiin meidän vuoden 2014 agilitykilpailukausi hienosti nollatuloksella + LUVA:lla sekä harmillisella vitosella (kielto keinulta) Tamskin kisoissa. Onni oli ilmeisesti lyhyt aikaista, sillä tänään palattiin siihen meidän normaaliin tulostasoon: 2xHYL. Joo-o, myönnän että ilmassa oli pieniä luokkanousupaineita vai pitäisikö sanoa haaveita. IKINÄ ei pitäisi ajatella tuloksia. Ei ikinä. Vaan pitäisi keskittyä siihen hetkeen, ohjata jokainen este huolella eikä miettiä kokonaisuutta, sitä ehtii miettiä radan jälkeenkin. Suoritustavoitteet kunniaan! Tätä olen yrittänyt itselleni hokea vaikka miten kauan, mutta kappas, heti kun tulee yksi kaivattu nollatulos niin ohjaajan pakka hajoaa ja kunnianhimo iskee. Ei näin. Tosin oli Sumppukin aikas röyhkeällä tuulella, ei ollut tietoakaan siitä kiltistä, sujuvasti etenevästä ja helposti ohjattavasta koirasta mikä mulla vielä viime viikonloppuna oli.

Tässä vielä tammikuun agilitytulokset:

Lempäälä 11.01.2014 Tamsk

Tuomari Esa Muotka. Tuomariharjoittelija Tomas Berglung

A-agilityrata

Aika 36,64 s / Nopeus 3,95 m/s / Aikavirhe -9,36 s / Ratavirheet 0 / Tulos -9,36 s / Sijoitus 2. / LUVA

B-agilityrata

Aika 39,06 s / Nopeus 3,51 m/s / Aikavirhe -4,94 / Ratavirheet 5 / Tulos 5 / Sijoitus 4.

Janakkala 19.01.2014 Jankk

Tuomari Minna Räsänen. Tuomariharjoittelija Janne Karstunen

A-agilityrata

HYL

B-agilityrata

HYL

Senna pääsi tänään pitkästä aikaa kisaturistiksi, joskin tuosta "pääsemisestä" voidaan olla montaa mieltä ja kenenkä mieleen nyt olisikaan monen tunnin odottelu viileähkössä hallissa. Jatkettiin kuitenkin Janakkalasta matkaa Helsinkiin, joten kotiin jääminen ei ollut vaihtoehto (liikkelle lähdettiin siis Tampereelta). Jos Senna jossakin on taitava, niin uusien kavereitten hankkimisessa. Erityisesti se on erikoistunut ihmiskavereihin, joiden luokse mennä rapsuteltavaksi, valittamaan kurjaa kisaturistin kohtaloaan ja tilaisuudentullen tunkemaan kuononsa takintaskuun namien toivossa. Namien varastelussa se onkin ihan paras ja salamannopea. Jollain kierolla tavalla se osaa myös hurmata ihmiset puolelleen, olemalla niiiin kiltti. Just. Tästäkin voidaan olla montaa mieltä :D. 

Nyt edessä näyttäisi olevan kuukauden kisatauko, joten ei kun heti huomenaamuna hallille hiomaan osaamista! (tämäkin tosin vain siksi, että joudumme heräämään aikaisin ja evakoimaan itsemme sähkömiehen tieltä).

Odotuksia, haaveita ja pieniä tavoitteita

Tavoitteiden asettaminen on ollut mulle aina jotenkin hankalaa, haaveilen paljosta ja saan aikaiseksi ihan liian vähän, mistä on seurannut enemmän pettymystä kuin onnistumisen riemua. Tästä syystä pyrin pitämään tulostavoitteet taka-alalla ja keskittymään sen sijaan suoritustavoitteisiin sekä rakentamaan parempia treenejä: suunnitelmallisuus, toistojen oikea määrä, kehittyminen, iloisuus, rentous ja sitä kautta onnistuminen. Se, että kaikilla on hauskaa ja treenaaminen on aidosti mielekästä.

Halusin kuitenkin asettaa meille muutaman tavoitteen vuodelle 2014:

Senna

-Rally-tokosta RTK1

-Yksi näyttelykäynti veteraaniluokassa

Sumi

-Agilityssa puuttuvat LUVA:t ykkösistä -> nousu kakkosiin

-Rally-tokosta RTK1 

-Ilmaisun opettaminen hakutreeneihin

Kaikkien tavoitteiden pitäisi olla saavutettavissa, mutta en halua ottaa mistään paneita, se tulee mikä on tullakseen ja parhaamme yritetään!

Suunnitelmissa olisi myös käydä molempien kanssa säännöllisesti uimassa ja harrastaa monipuolisesti eri lajeja, jo mainittujen lisäksi ainakin jäljestystä voisi ensi kesänä taas herätellä ja temppuja opetella aiempaa aktiivisemmin. Senna ei luultavasti tule enää harrastamaan mitään lajia säännöllisesti, mutta rally-tokossa kisaamista aiotaan vielä yrittää ja muita lajeja treenataan aktivointimielessä Sennan ehdoilla. Hieman tokoa, siiveke-putki agilitya sekä hakua ja jäljestystä aina silloin tällöin. Sumin kanssa keskitytään agilityyn ja yritetään nauttia täysillä treenaamisesta, uuden oppimisesta ja kisaamisesta. Tuntuu ettei aika ole enää meidän puolella ja siitä syystä hetkessä eläminen on entistäkin tärkeämpää. Lisäksi rally-tokoillaan ja hakuillaan omaksi iloksi, kuitenkin jonkinlaiset tavoitteet mielessä. Tokokaan ei olisi Sumille pahitteeksi.

Tärkeimpänä kuitenkin toive siitä, että molemmat koirat pysyisivät terveinä ja voisivat jatkaa samaa aktiivista elämää kuin tähänkin asti. Lenkkeillä, riehua ja harrastaa ilman suurempia rajoituksia.

Oman listani rustasin paperille uuden vuoden aattona, konkreettisia haaveita ja muutamia syvällisempiä tavoitteita. Kaverin listaan verrattuna aika isoja juttuja, mutta niillä mennään ja katsotaan vuoden päästä miten pahasti joudun pettymään. Ehkä vuodelle 2015 osaan jo listata pienempiä ja realistisempia juttuja... Tai sitten en.

Tervetuloa Kettukorpeen!

Ylläs 16.-21.3

2013

Alkuvuosi on sujunut varsin kivasti ja ollaan mielestäni oltu jopa suhteellisen aktiivisia harrastusrintamalla, jes! Joskin Sumi joutui viettämään tammi-helmikuussa kuukauden verran sairaslomaa loukattuaan kyntensä, mutta muuten ei ole tarvinnut taukoilla, onneksi :).  

Ollaan tehty melko paljon metsä- ja peltolenkkejä (mukavaa vaihtelua perinteisille hihnalenkeille), aloitettu Sennan kanssa uusi harrastus, käyty kaksi kertaa koirakylpylässä uimassa, agilitya treenattu pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa omatoimisesti Ojangossa sekä joka toinen viikko Levekillä ohjatusti ja Sumin kanssa käyty parissa agilitykoulutuksessa.

Senna on ollut koko alkuvuoden terve, energinen ja erinomainen "harjoituspentu" agilityssa, tuurasi Sumiakin hienosti sen sairasloman ajan :). Agilityssa mennään lujaa ja kehitystä on tapahtunut, ollaan jopa unohdettu tokon treenaaminen kokonaan kun agility on niin kivaa! Senna on siis tehnyt helppoja irtoamisharjoituksia siivekkeillä ja putkilla sekä treenannut jonkin verran ohjaustekniikkaa.

Lisäksi aloitettiin Sennan kanssa helmikuun alussa hajutunnistustreenit, jotka saivat alkunsa kun eräs lagottoihminen päätti järjestää lagotoille viiden kerran kurssin ja tutustuttaa halukkaat lajin pariin. Ideana tuossa on siis opettaa koira tunnistamaan tietyn ihmisen haju useamman häiriöhajun joukosta ja jossain vaiheessa edetä aina tunnistusjäljestykseen asti. Me ollaan vasta ihan alkutekijöissä, tällä hetkellä Senna osaa nuuskia lähtöhajun purkista ja löytää sitä vastaavan kohdehajun hajutunnistusradalta jossa häiriönä on kaksi täysin tyhjää ja puhdasta purkkia. Jos saisin itseni motivoitua päivittämään blogia vähän useammin, niin tästä voisi melkein kirjoittaa kokonaan oman juttunsa :).

Sumin kanssa puolestaan on yritetty ahertaa agilityn parissa, mutta ihan hirveästi ei olla tuon kynsiepisodin takia saatu treenikertoja tälle vuodelle. Omatoimitreeneissä ollaan keskitytty lähinnä helppoihin irtoamisharjoituksiin ja ihan alkuvuodesta tehtiin ohjaustekniikkaa ja keppejä jonkin verran. Levekin treeneissä on taidettu käydä kolmesti, Harri Huittisen treeneissä kerran ja tänään ajettiin Kaarinaan Jaakko Suoknuutin koulutukseen, mikä olikin yksi alkuvuoden odotetuimmista treeneistä ja vastasi kyllä odotuksia! Treenattavaa on paljon (yllätysyllätys!), mutta ihmeen paljon jaksoi ilahduttaa ihan pienetkin onnistumiset, tein mm. tänään elämäni ehdottomasti parhaan valssin!! :D Rataa ei taidettu tehdä kuin noin 15 esteen verran, enimmäkseen keskityttiin ensimmäisiin seitsemään esteeseen, valsseihin, kokoamiseen ja käännöksiin.